• Parasta Haniassa: vanhan kaupungin kujat ja Nea Horan ranta

    Talvi on vierähtänyt Hanian kaupungissa. Tutuiksi ovat tulleet niin vanhan kaupungin terracotan väriset talot ja viehättävät kujat, kuin Nea Horan torikatu ja ranta lenkkeilymaastona. Parasta on ollut vanhan kaupungin kauneus, meren turkoosi sini ja paikallisten keskellä asuessa hyvät palvelut. Lue kokemuksiani siitä, millainen kaupunki Hania on talvella, turistikauden ulkopuolella. Vanha kaupunki on suosikkialueeni Haniassa. Talvella siellä on hiljaista, kun suurin osa kaupoista ja hotelleista on sulkeneet ovensa. Chalidonin eli Skalidilta satamaan laskeutuvan leveämmän kadun varrella on joitakin kauppoja ja kahviloita auki, mutta syrjemmällä vastaan ei tule ketään, joskus vain yksinäinen kissa. Sydäntalvella on vaikea kuvitella kesäkuukausien valtavaa tungosta näille uinuville kujille. Venetsialaisessa satamassa vain moskeijan viereisissä ravintoloissa on kuhinaa, muuten…

  • Kreetan vihreä talvi

    Oletko koskaan miettinyt, millaista Kreetalla on talvella? Ehkä haaveilet aurinkoisista päivistä, rannalla kävelystä ja kreikkalaisesta ruuasta. Tätä kaikkea Kreetan talvi tarjoaa, mutta myös ukkosta, sadetta, kylmiä asuntoja ja rakiryyppyjä! Mukaan tarvitset toppatakin ja villavaatetta, sekä seikkailumieltä! Tulin Haniaan marraskuun alussa, suunnitelmissa olla täällä pari kuukautta ja vaihtaa sitten maisemaa Espanjaan joko Aurinkorannikolle tai Kanarialle. Sopivan hintaista asuntoa ei löytynyt Espanjasta, joten jämähdin Kreetalle, kun puolivahingossa tuli vielä katukissa Jorgos adoptoitua. Sen rokotusten vuoksi oli oltava täällä helmikuun puoliväliin asti. Kolkkoina sadepäivinä, kylmässä asunnossa värjötellessä olen ollut valmis pakkaamaan laukun tällä sekunnilla ja aurinkoisina hetkinä ajatellut että ihanaahan täällä on, en lähde ikinä. Millaista säätä Kreetalla on talvella? Kaikkia tietenkin kiinnostaa…

  • Kuinka adoptoida kissa Kreikasta?

    Suuria uutisia! Pitkän blogitauon jälkeen kirjoitan mikä ihmeellinen otus elämääni on saapunut. Saanko esitellä: Hania Jorgos Kissamos, pienoispeto jonka harrastuksiin kuuluu kangashiirellä leikkiminen, olkapäällä oleileminen, kengännauhojen kimppuun hyökkääminen, omistajan ruuanlaiton kyttääminen, föönille uhitteleminen ja sylissä kehrääminen. Eikä pidä unohtaa iltarallien ihanuutta, siitäkös villipeto tykkää! Miten ihmeessä näin on päässyt käymään? Olen ollut Suomen talvea paossa Kreetalla ja ainahan minä Kreikassa päädyn katukissoja silittämään. Monet kerrat olen haaveillut, voi kun saisi valita yhden kissan mukaansa. Mutta tässä kävi päinvastoin. Kisu valitsi minut. Yhdenyönjutusta se alkoi Kissan kanssa tapasimme ensimmäisen kerran marraskuun lopussa Nea Horan kaduilla Haniassa. Se oli tutun kissalauman luona uutena tulokkaana ja kun nostin sen syliini, se ei pyristellyt…

  • Kirkkojen ja kreisibileiden Ios

    Ios on heinä-elokuussa nuorten bilesaari, jolloin rauhallista lomaa kaipaavien kannattaa sitä välttää. Keväällä, alkukesällä ja syksyllä saari on kuitenkin rauhallisempi. Lapsiperheiden kohteena en Iosta pidä, mutta ennakkoluulottomille Kreikan ystäville se sopii. Minusta Ios oli passeli kohde saarihyppelylle, pari päivää oli sopiva annos minulle. Olen vuosia vältellyt Iosta, sillä sen maine Kreikan tärkeimpänä bilesaarena on tiukassa. Viime kesänä olin Kyklaadien saarihyppelyllä kesäkuun alussa ja koska Ios osui sopivasti reitilleni, ajattelin nyt tai ei koskaan. Tiesin, että biletyssesonki alkaa vasta vähän myöhemmin, joten saisin todennäköisesti yöni nukuttua. Miten Iokselle pääsee? Lensin Apollomatkojen äkkilähtölennolla Santorinille ja hurautin kentältä satamaan bussilla, josta jatkoin matkaani saman tien Iokselle katamaraanilla. Santorini oli kesäkuun alussa niin täyteen…

  • 10 vinkkiä Teneriffan Puerto de la Cruziin

    Teneriffan pohjoispuolella sijaitseva Puerto de la Cruz on saaren vanhin matkailukohde. Puerto de la Cruz vaikuttaa ensi silmäyksellä eläkeläisten kohteelta, mutta täällä on paljon tekemistä ja nähtävää kaiken ikäisille. Listasin omat suosikkini kaupungista, jossa olen asunut kohta kolme kuukautta talvea paossa. Tiesitkö, että Puerto de la Cruz alkoi kehittyä matkailukohteeksi jo 1800-luvun lopussa, jolloin kaupunkiin rakennettiin ensimmäisiä hotelleja ja terveyshoitoloita. Jonkun sortin yhdistetyllä etätyö- ja terveysmatkalla minäkin olen, nivelrikkopolveni on ollut paljon paremmassa kunnossa täällä kuin talvisessa Suomessa. Vajaassa kolmessa kuukaudessa olen pyörinyt kaupunkia ristiin rastiin, vaikka paljon olen ehtinyt muihinkin paikkoihin saarella. Plaza del Charco Plaza del Charco ja sen lähikadut muodostavat kaupungin keskustan. Tykkään alueen perinteisistä taloista, katedraalista,…

  • Luonnonystävien La Gomera teki minusta vaeltajan

    Teneriffan naapuri, Kanariansaarten villi kaunotar La Gomera on nappivalinta niille, joita eivät massaturismikohteet kiinnosta. Hyppää bussin kyytiin ja aja kauniisiin kyliin tai vaellusreittien äärelle, vihreiden laurisilva-metsien katveeseen. Nauti luonnon äänistä ja tuoksusta, pehmeästä polusta jalkojen alla. Marraskuun harmaudessa bongasin Aurinkomatkojen kahden viikon äkkilähtölennot Teneriffalle. Lento oli seuraavalle päivälle klo 17, aikaa varaamisesta lähtöön oli alle 20 tuntia, joten ei jäänyt aikaa miettiä, minne perillä menisin. Playa de las Americasin hotellialue ei houkutellut, jostain tuli mieleeni La Gomera. Olin nähnyt Instassa siitä kuvia ja muistaakseni Aino Huilajan Pakumatkalla -kirjassakin käytiin siellä. Niinpä kentällä lueskelin lisätietoa saaresta ja hetken mielijohteesta päätin lähteä katsomaan, millainen paikka se on. Laivat La Gomeralle lähtevät Los…

  • Terveiset Teneriffalta!

    Tammikuussa tuli täyteen kymmenen vuotta siitä kun aloin kirjoittaa blogia. Vaikea uskoa, että siitä on niin kauan! Lähdin Aasian reppureissulle ja halusin jakaa kokemukseni blogissa tutuille, siitä se lähti. Olin irtisanoutunut työstäni ja kirjoitin rantahiekkaan: uskalla elää! Sama motto on ollut mielessä viime aikoina. Pyöreitä täyttää blogin lisäksi myös bloggaaja, joka lähti ikäkriisiä pakoon maailmalle. Hola Canaria! Myös kaksikymmentä vuotta sitten hyppäsin tyhjän päälle, kun ero pitkäaikaisesta poikaystävästä pisti elämän uusiksi. Se ero on parasta mitä minulle on tapahtunut, sain oman elämäni takaisin. Lähdin töihin Playa del Inglesin turistihelvettiin Gran Canarian puolelle. Se oli minun armeijani, sillä työ oli raskasta, päivät pitkiä ja vaatekaupan omistaja sekopäinen tyranni. Työkaverini olivat parikymppisiä…

  • Mont-Saint-Michel – viimein kohtasimme

    Tainomainen näky aukeaa eteen kun merestä nousee korkea saari, jonka keskellä luostarin kirkontorni kurkottaa taivasta kohti. Mont-Saint-Michelin luostarisaari on viimein edessäni, vuosien odotuksen jälkeen.  Muistan nähneeni kuvan luostarista ensimmäisen kerran lukion ranskan oppikirjasta yli 30 vuotta sitten ja jo silloin ajattelin, että tuon haluan joskus nähdä. Kun saari ja luostarin korkealle tähyävä torni ilmestyivät bussin ikkunasta näkyviin, kyyneleet kihosivat silmiini. Mont Saint-Michel näytti niin ylväältä ja majesteettiselta taivaanrantaa vasten, kuin se olisi merestä noussut satumainen linna. Miltä sen on täytynytkään näyttää entisajan pyhiinvaeltajan silmissä! He eivät olleet siitä kuvia nähneet, korkeintaan piirroksen. Saarelle pääsi aiemmin 1879 rakennettua pengertietä pitkin, mutta vuonna 2014 sen tilalle rakennettiin silta, jota pitkin perille pääsee…

  • Äkkilähtö Lanzarotelle

    Aurinkoa, lämpöä, rantaelämää, shoppailua, hyvää ruokaa, uima-altaalla lukemista ja rentoa yhdessäoloa, tätä kaikkea sisälsi meidän ihana reissumme Lanzarotelle! Miten ihmeellistä olikaan paeta hetkeksi talven kylmyyttä hiekkarannoille juoksentelemaan. Tammikuun lopussa oli sikahalpoja äkkilähtöjä tarjolla! Varasin viikkoa ennen lähtöä Aurinkomatkojen pakettimatkan Lanzarotelle, joka maksoi 175e, sisältäen lennot, viihtyisän hotellin altaineen ja matkatavarat. Normaalihintaan verrattuna pääsimme kolme yhden hinnalla. Yksin matkustavallehan pakettimatkat eivät ole halpoja (yhden hengen lisämaksu), mutta tällä kertaa houkuttelin matkaseuraksi ystäväni Marin ja hänen tyttärensä Nanan 8v. Olipa aivan ihana naisten reissu! Ei ollut kertaakaan kenelläkään valittamista siitä, että jollain kestää tai joku ei halua tehdä jotain. Yleensä tykkään matkustaa omatoimisesti joko pieniin, pittoreskeihin kyliin tai kaupunkeihin paikalliselämän keskelle. Tiesin,…

  • Astypalea, saari keskellä aavaa merta

    Astypaleaa kutsutaan Aegean meren perhoseksi, sillä sen muoto muistuttaa perhosen siipiä. Tuo upea kaunotar sijaitsee kaukana muista Dodekanesian saarista ja muistuttaakin enemmän Kyklaadien saaria valkoisine taloineen. Astypalea (kirjoitetaan myös Astypalaia) oli syyskuisen Kreikan saarihyppelyni kolmas kohde ja niin ihana, että jäin sinne yhdeksäksi päiväksi.   Olin haaveillut Astypaleasta vuosia! Tuo yksinäinen saari keskellä merta tuntui olevan niin kaukana kaikesta, että aina se oli jäänyt saarihyppelyreittieni ulkopuolelle. Rodokselta laivamatka kestää 5,5 – 10 tuntia ja vaikka laivamatkat ovat saarihyppelyn suola, tuo olisi liikaa. Tällä kertaa, kun olin tullut jo valmiiksi pohjoisemmaksi, Kalymnokselle, huomasin että sieltä katsottuna Astypalea olikin enää nurkan takana, ja laivamatka kestäisi vain reilut 3 tuntia. Ja niin viimein,…