En ole jouluihminen. En pidä jouluun liittyvästä kaupallisuudesta, häsläämisestä, pakkolahjoista enkä erityisemmin jouluruuista. Mutta joulukaupungeista tykkään! Minusta on ihanaa katsella, miten joulua vietetään muualla kuin Suomessa, miten kauniisti kaupungit koristellaan ja miten upeita jouluvaloja voi olla olemassa. Oi, miten tykkään nuuhkia joulun tuoksuja ja maistella joulun ajan herkkuja muualla maailmassa. Se, että saa kävellä kaikessa rauhassa kauniissa ympäristössä jouluun virittyvää satumaista kaupunkia ihaillen, on minulle parasta joulun tunnelmaa. Kaikkea tätä saimme kokea Gdanskissa.
Gdanskin joulumarkkinat olivat melko pienet, mutta tykkäsin niistä silti. Vaikka erilaista joulutilpehööriä onkin kiva hiplailla, en juurikaan ostele turhaa krääsää. Olisihan se kissa-aiheinen joulupallo ollut söpö, mutta turhake jäi silti sinne. Keskityimme katselemaan ja maistelemaan torilla myytäviä herkkuja. Glühwein lämmitti ihanasti ja nutellavohveli oli sopivan pervo herkku kylmyyden aiheuttamaan makean nälkään. Joulutorilla oli kiva käydä myös vain ihailemassa valoloistoa. Puut oli koristelu kauniisti eri värisin valoin ja karuselli loisti pimeässä kuin valtava lyhty.
Hän on junttitakkinen tyttö
Talvimatkailuun liittyy omat kommervenkkinsä, niin kuin nyt vaikka se, mitä laittaa päälleen. Kaupunkilomalla olisi kiva olla kauniissa villakangastakissa, mutta kun tietää jo valmiiksi, että palelee AINA, ei auta kuin ajatella asioita käytännön kannalta. Villakangastakki jäi siis kotiin naulakkoon ja päälle lähti junttitakki, joka osoittautui oikeaksi ratkaisuksi. Olisin jäätynyt pystyyn Gdanskin tuulissa villakangastakilla ja siitä olisi ollut glamour kaukana!
Junttitakki suojasi pakkaselta, räntäsateelta, tuulelta ja rikollisilta, (mahdolliset taskuvarkaat kiertäisivät köyhän kaukaa) ja sen lämmin karvahuppu oli ihana vetää päähän tuulella tai sateella. Sisällä kaupoissa junttitakin kanssa tuli tietysti helvetillisen kuuma ja valomeressä kimmeltävässä kauppakeskuksessa sen junttius korostui entisestään. Mutta so what, kun itse tietää, että sen sisällä on kuitenkin poikkeuksellisen älykäs yksilö, joka ymmärtää ainakin sen, että talvipakkasilla kannattaa pukeutua lämpimästi. Junttitakissa oli myös se hyvä puoli, että se päällä oli hienostelutakkia luontevampaa ja kätevämpää konttailla kylmällä, märällä kadulla, kun kameran eteen ilmestyi yllättäen sopiva kissayksilö. Mitä ei kissaihminen hyvän kissakuvan eteen tekisi!
Tuikkikaa oi joulun valoset kilpaa turistien kännyköiden kanssa
Toinen talvimatkailun ongelma kylmyyden lisäksi on pimeys, varsinkin jos sattuu olemaan ihminen, joka rakastaa pitkiksi venyviä aamiaisia. Päivän vähäiset valoisat tunnit ovat hetkessä ohi ja lyhyen, mutta kauniin sinisen hetken jälkeen koittaa pimeys. Sitähän sitten riittää! Jos ei ole lunta, pimeys on vielä läpitunkevampaa, melko ahdistavaa jopa. Onneksi Gdanskissa oli todella panostettu jouluvaloihin! Niin upeiden valojen vuoksi pimeys kääntyi ikävästä asiasta ihanaksi.
Gdanskin kävelykatu Dluga oli koristeltu kauniisti havunoksin ja jouluvaloin. Katu oli kuin karkki erivärisine, upeasti maalattuine taloineen. Iltaisin, kun jouluvalot heijastuivat sen kosteasta kivetyksestä, katu näytti loistavan sekä ylhäältä, että alhaalta päin. Todella kaunista! Upeita jouluvaloja oli muuallakin, esimerkiksi kauppakeskus Forumin pihassa oli moderni kartion muotoinen joulukuusi ja eräällä kadulla, rakennustyömaan edessä nosturin muotoinen jouluvaloteos, jossa nosturi oli nostamassa jättimäistä pakettia.
Kaupungin torilla seisova joulukuusi oli komea ja muistutti paljon Prahan keskustassa näkemääni kuusta. Gdanskin jouluvaloista tuli mieleen väkisin Prahan matka, ehkä siksi, että olen ollut kummassakin kaupungissa joulukuussa, joulukoristeiden aikaan. Suurin ero oli kuitenkin se, että siinä missä Prahassa oli ihmisiä aivan valtavasti ja tungokseen asti, Gdanskissa sai kävellä kaikessa rauhassa ja pälläillä rauhassa näkemäänsä. Näistä kahdesta kaupungista suosittelenkin ehdottomasti Gdanskia joulukaupungiksi, paljon aidompi, väljempi ja edullisempi. Arkkitehtuuriltaan molemmat ovat kaunottaria, vaikkakin keskenään melko erilaisia. Gdanskin kapeat talot toivat itse asiassa mieleen Amsterdamin.
Täydellinen miniloman kohde!
Gdansk oli meille juuri sopivan kokoinen kaupunki, jossa oli kiva haahuilla muutama päivä värikkäiden talojen keskellä. Vanha kaupunki on upea ja erityisesti nostan hattua puolalaisille siitä, että se on sodan tuhojen jälkeen rakennettu alkuperäisen näköiseksi. Vanhasta kaupungista tuhoutui toisessa maailmansodassa 90 prosenttia. Pääportin luona olevasta kuvasta näkee tuhon laajuuden.
Minua ilahdutti erityisesti se, että uudet talot, jotka parhaillaan olivat rakenteilla joen rantaan, rakennetaan modernilla tavalla, mutta vanhan mallisiksi, kapeiksi taloiksi. Kaupungissa kunnioitetaan historiaa, mutta osataan silti tehdä kauniita moderneja taloja.
Jos etsit helppoa viikonloppukohdetta, voit lopettaa etsimisen. Se on Gdansk. Sympaattinen, mukava ja kaunis kaupunki on ihan lähellä ja silti tunnelmaltaan Keski-Euroopalainen. Nyt kannattaa mennä, ennen kuin kaikki muutkin löytävät sen. Kiitos Suvi seurasta, olipa ihanan rentouttava, naurua täynnä oleva reissu!
Näiden Gdanskin joulukuvien myötä toivotan rauhallista ja ihanaa joulua kaikille lukijoilleni!
Kiitos kun olette olleet mukana jakamassa seikkailujani maailmalla.
Lämpimin jouluterveisin,
Anna
Vastaa