Haaveiletko sinäkin Kreikan saarihyppelystä, mutta et tiedä mistä aloittaa suunnittelu? Kokosin sinulle parhaat vinkit siitä, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon. Lisäksi kerron miten itse homman toteutan. Merta kohti!
Kun ensimmäistä kertaa saarihyppelin syksyllä 2013, löysin niin halvan (50e) menolennon Rodokselle, että se oli pakko ostaa. Silloin koko saarihyppelyni sai alkunsa tuosta TUI:n lennosta. Aloin tutkimaan lähisaaria ja valitsin sijainniltaan järkevimmät ja toisaalta mielenkiintoisimmat saaret. Sen jälkeen selvitin miten saarelta toiselle pääsee. Jäin kerrasta koukkuun ja nyt saarihyppelyjä on takana neljä ja viides tulossa.
Mistä aloittaa?
Muiden hyppelyideni reitit ovat määräytyneet sekä halpojen lentojen mukaan, että sen, minne on ollut pakko päästä keinoja kaihtamatta. Jos ei tiedä, mitä tarkalleen haluaa, kannattaa ostaa lennot Ateenaan, sillä sieltä pääsee kaikkialle. Kartta ja Googlen kuvahaku auttavat päättämään muutaman tärppisaaren. Älä luota sokeasti kuvahaun tuloksiin, sillä esim. Santorinin ja Mykonoksen kuvia tulee tyrkylle, googlasitpa lähes mitä saarta tahansa.
Haen kohteista lisätietoa netistä, kirjaston matkakirjoista, blogeista ja matkalehdistä sekä matkamessuilta kerätyistä Kreikan esitteistä. Jokaisella on omat toiveensa saarten suhteen, oli se sitten biletystä, rauhoittumista, hyvää ruokaa, kauniita maisemia tai vaikka hyviä vaellusreittejä, valitse siis saaresi omien mieltymystesi mukaan.
Kannattaa tutustua myös saarten hintatasoon. Suosituimmat saaret, kuten Santorini ja Mykonos, ovat muita kalliimpia, samoin hyvin pienet saaret ovat tyyriin puoleisia, esim. Folegandros. Silti kaikilta saarilta löytää aina myös edullista ruokaa ja majoitusta.
Mistä hankin laivaliput?
Kun lennot on varattu ja muutama kiva saari löytynyt, aletaan etsimään tietoa, miten sinne pääsee. Itse käytän useimmiten tätä nettisivustoa laiva-aikataulujen etsimiseen. En varaa tämän sivun kautta, sillä hintaan tulee päälle palvelumaksu. Kun saan selville sopivan aikataulun ja laiva-yhtiön nimen, siirryn suoraan kyseisen yhtiön nettisivuille ja varaan sitä kautta ilman palvelumaksua. Noin kymmenen euron palvelumaksulisä voi tuplata laivamatkan hinnan, sillä edullisimmat liput ovat kympin tuntumassa.
Laivaliput olen noutanut sataman lippuluukulta, mutta jos aikataulut ovat kovin tiukkoja, voi olla järkevämpää tilata liput lisämaksusta kotiin. Tulostettavia E-lippuja ei ole ollut vielä millekään reitille käytössä.
Jos lennät Ateenaan ja jatkat Pireukseen, matka kentältä satamaan kestää liikenteestä riippuen 45 minuutista puoleentoista tuntiin. Satama on iso ja lippujen lunastamiseen oikealta luukulta menee aikaa, joten itse menisin satamaan tuntia ennen laivan lähtöä. Huomioi, että lento voi olla myöhässä. Jos lentosi saapuu myöhään illalla, ei sille illalle kannata enää laivalippuja ostaa. Pireuksessa on edullisia hotelleja, joissa yöpyä.
Jätä aikatauluun väljyyttä hyppelyn aikanakin, sillä lakko voi yllättää tai toisaalta paikan ihanuus, jolloin jollekin saarelle voi jämähtää suunniteltua pidemmäksi aikaa. Kun kotimatka lähestyy, siirry ajoissa sinne, mistä lentosi lähtee. Itse olen yleensä yhden tai kaksi yötä Ateenassa ennen lentoa.
Millaisia laivat ovat?
Kokemuksen myötä olen oppinut, että suuret autolautat ovat luotettavimpia kuin katamaraanit, jotka ovat usein myöhässä ja voidaan perua liian tuulisella säällä. Lisäksi katamaraanit maksavat reilusti enemmän. Välillä on ollut kuitenkin pakko siirtyä katamaraanilla saarelta toiselle ja parhaimmillaan kyyti on ollut tasaista kuin junassa istuisi. Autolauttojen etuja taas ovat suuremmat tilat (voit valita ollako kannella vai ilmastoidussa sisätilassa), edullinen hinta ja se, että ne liikkuvat tuulisellakin säällä. Sitten on vielä lähisaarten välillä liikennöivät pikkupurkit, joissa myrskytuulella pelkää kuolevansa, mutta leppoisalla säällä voi nauttia kannella matkan teosta.
Olen matkustanut seuraavilla laivayhtiöillä: Dodekanisos Seaways, Blue Star Ferries, Seajets, Hellenic Seaways, Fast Ferries, 2Way Ferries, Anek Lines ja lisäksi pienemmillä lähisaarten välillä liikkuvilla aluksilla, kuten Small Cyclades Linesin Express Scopelitis -laivalla. Kaikki nuo laivat ovat olleet siistejä ja turvallisen tuntuisia. Yhden yönkin olen laivalla neljän hengen hytissä nukkunut naispaikalla ja sekin oli hyvä kokemus. Joillakin laivoilla näytetään turvallisuusvideo, eli miten toimia hätätilanteessa. Pelastusliivit ja pelastusveneet on merkitty selkeästi. Blue Star Ferriesin isot lautat ovat meidän ”Ruotsin laivoja” vastaavia, mutta melkeinpä siistimpiä.
Kaikilla laivoilla on yleensä jonkunlainen kuppila, josta saa ruokaa ja juotavaa. Joillakin isoilla laivoilla on kunnon ravintolakin. Santorinilta Kreetalle menevän kalliin katamaraanin hintaan kuului salaatti, voileivät ja juoma. Kahviloiden hinnat laivalla ovat hieman kalliimpia kuin maissa, mutta silti hyvin maltillisia. Esim. puolen litran vesipullo taisi maksaa 0,50e.
Mistä katto pään päälle?
Etsin majoitusta useimmiten Booking.comin kautta. En välttämättä varaa sitä kautta, mutta tutkin tarjontaa ja etsin sitten saman hotellin omat nettisivut ja kysyn tarjousta suoraan hotellista. Välillä hinta on edullisempi suoraan varattuna, välillä Booking-comin kautta. Myös Googlen karttaa tutkimalla voi löytää majoituksen, kun klikkaa kartalla näkyvän majapaikan nimen auki.
Kreikassa on paljon kotoisia majataloja, joista osa kulkee pension-nimellä. Itse tykkään näistä persoonallisista, kodikkaista paikoista, mutta saarihyppelyllä voit yhtä lailla varata ison hotellin. Joistakin hotelleista on kuljetus satamaan ja takaisin, jos hotelli sijaitsee vähän kauempana.
Milloin on hyvä aika hypellä ja kuinka kauan?
Olen saarihypellyt kesä-, heinä-, syys- ja lokakuussa kaksi – neljä viikkoa kerrallaan. Kaikki ovat olleet hyviä reissuja, eikä edes heinäkuun kahdella ensimmäisellä viikolla ollut tungosta. Meille kerrottiin silloin, että tärkein sesonki alkaa 15.7. ja päättyy elokuun loppuun. Harvalla on mahdollisuutta neljän viikon hyppelyyn, mutta kahdessa viikossa pääsee jo hyvin tunnelmaan. Viikkoa pitäisin itse turhan lyhyenä aikana, mutta kun ostat lennot itse, voit olla esim. 10 päivää perillä. Siinä ajassa ehtii jo hyvin muutamalle saarelle.
Syksy on suosikkiaikaani, kun Suomen kesä on ohi ja pahin ruuhka Kreikassa rauhoittunut. Syksyn hyviä puolia ovat edullisempi hintataso, miellyttävä ilma, kesän jäljiltä yhä lämmin merivesi ja kohteiden rauhallisuus. Turistien vähyys voi tosin kääntyä itseään vastaan, jos kaduilla tulee vastaan vain kulkukissa, joka sekin lähtee karkuun. Olen nähnyt miten kesän jälkeen pikkusaaret laitetaan talviunille ja se on jotenkin haikean surullista katsottavaa.
Syksyn miinuspuoli on sekin, että laiva-aikataulut harvenevat ja reitti on suunniteltava tarkkaan etukäteen, ettei jää jumiin jollekin saarelle. Myös saarten sisäiset bussilinjat harvenevat tai lakkaavat kokonaan, jolloin ajokortittomana en pääse juurikaan liikkumaan paikasta toiseen.
Keväällä en itse ole hypellyt, mutta pari pakettimatkaa olen toukokuussa Kreikkaan tehnyt, jolloin luonto oli vielä keväisen vihreä. Silloin ei toisaalta tarennut kunnolla uida ja sää oli epävakainen.
Matkatavarat
Toki moni saarihyppelee matkalaukun tai pienemmän vedettävän laukun kanssa, mutta itselleni ainoa järkevä vaihtoehto on reissureppu. Kreikan saariston viehättävät pikkukaupungit ovat täynnä epätasaisia katuja ja portaita, joilla hyvän repun kanssa liikkut sukkelasti ja ohitat matkalaukun kanssa taistelevat matkaajat.
Oma reppuni on 33+10 litrainen Ospreyn reppu, johon mahtuu oikein hyvin parin viikon tai kuukaudenkin tavarat. Vaatteiden lisäksi sullon sinne snorkkelin, tietokoneen ja järkkärin ja saan kaiken mahtumaan 8-10 kilon käsimatkatavaroihin. Tärkeintä on pakata kevyttä kesävaatetta ja ottaa mukaan hyvät, sisäänajetut kengät. Lisää pakkausvinkkejäni voit lukea täältä.
Miksi saarihyppelen?
Saarihyppely ei sovi kaikille. Jos ajatus tavaroiden pakkaamisesta ja purkamisesta, jatkuvasta siirtymisestä, aikatauluttamisesta ja ajan tuhlaamisesta laivamatkoihin hirvittää, kannattaa suosiolla todeta, ettei saarihyppely ole oma laji.
Minulle saarihyppelyn parhaita hetkiä ovat juuri ne laivamatkat. Vapauden tunne ja seikkailufiilis ovat lähes käsinkosketeltavissa. Raikas merituuli kasvoilla, sinisenä auringossa välkehtivä meri ja utuisena taivaanrannassa odottava seuraava saari saavat minut täydelliseen lomafiilikseen. Oletko valmis kokemaan saman?
Kirjoitan vielä toisen osan Kreikan saarihyppelyyn liittyen, jossa kerron kohdevinkkejä, lempisaareni, mistä löytää halvat lennot ja paljonko tämä lysti maksaa. Pysy kuulolla, Kreikka-fani!
Vastaa