Paratiisi löytyy näinä kuumina päivinä lähempää kuin arvaatkaan. Vanha kunnon Pihlis, eli Pihlajasaari odottaa sinua vain vartin laivamatkan päässä keskustasta. Tämän etelänloman hinta ei päätä huimaa ja kuitenkin sen vaikutus on vähintään yhtä rentouttava kuin niiden, jotka suuntauvat tuhansien kilometrien päähän. Tee kesän ekoteko: nauti kesän kuumista päivistä lähimaisemissa.
Kai se niin on, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän kaipaa luonnonhelmaan ja rauhoittumaan kaiken hötkyilyn sijaan. Siksi nämä Helsingin edustan saaret ovat ihania pakopaikkoja kaupungin melskeestä. Jos pitäisi valita vain yksi Helsingin edustan saarista, menisin nimenomaan Pihlajasaareen, koska se on lähellä, laivoja menee usein ja ennen kaikkea siksi, että se on todella kaunis. Luonnonhelmassa unohtuvat arjen kiireet, kun varpaat uppoavat kuumaan hiekkaan.
Vartissa vapauteen
Pihlajasaareen pääsee kahta eri reittiä: Kaivopuiston rannasta, Cafe Carusellin takaa tai Ruoholahden kanavan rannasta, ravintola Faron kupeesta. Yhteysalus maksaa 7,50e menopaluu aikuiselta ja matka kestää vartin. Kauniina päivinä laivoja menee vartin välein klo 10-18, myöhemmin illalla harvemmin. Pilvisellä säällä laivat lähtevät tunnin välein. Aikataulut, lähtölaiturit ja tietoa saaresta voit kurkata JT-Linen nettisivuilta.


Pihlajasaari muodostuu kahdesta erillisestä saaresta. Pienemmällä eli Itäisellä Pihlajasaarella on leirintäalue, nakuranta, sauna, grillipaikkoja ja sileitä, auringonottoon sopivia rantakallioita. Sinne johtaa silta isommalta saarelta.
Pääsaarella eli Läntisellä Pihlajasaarella on pitkä uimaranta, joka jatkuu poukamina lähes koko saaren toisen puolikkaan. Avomeren puolelle jää kallioita ja kaunis maisemareitti, joka kannattaa kiertää. Saarella on kioski ja viehättävä vanhanajan ravintola, josta saa kunnon ruokaa ja vielä hyvää sellaista. Plussana terassilta upeat merimaiset. Helsingin kaupungin sivuilla on hyvää tietoa kaupungin suosituimmasta kesäsaaresta.




Tää onnea on!

Pihlajasaaressa parasta on se, että se on ihan lähellä ja kuitenkin siellä tulee tunne, että ollaan kaukana kaupungin arjesta. Saaren luonnonläheisyys hivelee asfalttiviidakon jälkeen sielua ja silmä lepää vihreydessä. Somat uimakopit hiekkarannan laidassa täydentävät tunnelmaa. Katsoipa minne vain, niin esteetikon silmä löytää aina jotain kaunista katseltavaa. Se, jos mikä hivelee kaltaiseni cityihmiseksi ajautuneen maalaistytön sielua.

Tykkään siitä, että saarella on erilaisia maisemia: hiekkarantaa, metsäistä polkua, aavaa merinäköalaa, kallioita ja ripaus urbaania elämää: meren takaa näkyvä kaupungin siluetti kuuluu niin ikään saaren luonteeseen. Hauskaa on myös katsella ohikulkevia laivoja ja veikata miten suuret aallot ne tällä kertaa kallioille heittävät. Vaikka kävisi kahtena päivänä peräkkäin saarella, niin kuin me teimme, ei silti kyllästy saaren vaihteleviin maisemiin. Näinä uskomattoman kuumina kesäpäivinä Pihlajasaarella on lisäksi tarjota valttikortti ylitse muiden: vilvoittava merituuli hyväilee ihoa, eikä tukalasta kuumuudesta ole tietoakaan.





Tärkeintä mitä voit ottaa saarelle mukaan, on hyvä seura. Saarelta saa ruokaa ja juomaa (vesijohtovesi on juomakelpoista) joten pakkaa mukaan vain ystävät. Valitse ne, joiden kanssa viihtyy koko pitkän päivän maisemista, merituulesta, kallion sileydestä, ajoittain maaniseksi yltyvästä valokuvaamisesta ja juttujen ala-arvoisesta tasosta nauttien. Vain parhaassa seurassa tänne!


Kyllä täällä tarkenee!
Tällaiset helteiset, suorastaan kuumat kesäpäivät saavat minut aivan liekkeihin. Siinä missä muut jo valittavat kuumuutta, minä toivon vaan lisää löylyä. Kerrankin kesä on juuri sellainen kuin minä olen aina toivonut, kerrankin saan käyttää kesämekkojani ja saattaa olla, että ehdin jopa pitämään jokaista kerran, jos sää jatkuu vielä kolmannen viikon helteisenä. Kerrankin voin pyöriä bikineissä koko pitkän päivän ja kirmailla rantakallioilla kuin pieni lapsi. Kerrankin voin kävellä myöhään illalla kotiin ranta-asussa tai lähteä baariin pikkumekossa. Eihän tällaista tapahdu juuri koskaan Suomessa! Tämä kesä on minun ja minä todellakin nautin siitä täysin rinnoin!



Elämä on kuin elokuvaa
Kun makaa vielä illalla kuumalla kalliolla pelkissä bikineissä ja katselee laskevan auringon oranssiksi värjäämää taivaanrantaa edelleen kuumissaan, tulee tunne, että voiko tämä olla edes todellista, voiko tämä olla minun elämää. Kuumat kesäillat ja piknikit seuraavat toistaan kuin elokuvassa.
Nämä päivät ovat niitä, joita muistellaan kun räntä vihmoo vasten naamaa tai pakkanen paukkuu nurkissa. Näiden päivien avulla jaksetaan elämän ilot ja surut, sillä näin yksinkertaisista asioista onni ainakin minun kohdallani muodostuu. Onni on nähdä kallion sileän pinnan kauneus ja pieni kukkanen kallion raossa. Onni on kuunnella aaltojen loisketta ja katsella ohi lentäviä lintuja. Onni on pysähtyä tähän hetkeen ja olla tyytyväinen elämäänsä tässä ja nyt. Onni on hiljaista rauhaa ja kuplivaa riemua kesästä. Mutta suurin onni kaikista, on onni siitä että voi jakaa tämän kaiken ystävien kanssa. Kiitos ystävät.

Vastaa