Yksin matkatessa Naxoksella alkoi tapahtua! Arvatkaapa kauanko kestää ennen kuin kreikkalainen mies ottaa seksin puheeksi viinilasillisen äärellä? Kolme minuuttia, vähän alle. Tinokselta palasin takaisin etelään päin, uudelleen Naxokselle, josta minun oli tarkoitus jatkaa matkaa Koufonissille. Viikonloppuhinnat Koufonissilla olivat pompanneet korkealle, joten päätin jäädä muutamaksi päiväksi Naxokselle kirjoittamaan blogia. Halusin myös etsiä ja kuvata ne paikat, jotka muistin 18 vuoden takaa, mutta joita en ollut vielä löytänyt. Ensimmäisenä löysin vanhan kaivon, jonka hanasta aikoinaan haimme vettä. Sen läheltä jatkoin matkaa sattumalta vanhalle kaupalle, joka oli yhtä ihana kuin vuosia sitten. Se oli kattoa myöten täynnä mielenkiintoista tavaraa kuten koreja, saviastioita, peltisiä viinikannuja, valtavia säkkejä mausteita, teetä, pähkinöitä, hyllytolkulla rakia, oliiviöljykanistereita, viinipulloja…

Naxoksella on kaikkea mitä vain kaivata voi: ravintoloita, kauppoja, leipomoita, jäätelötiskejä, kahviloita, upeita rantoja, vanhoja kyliä, vaellusreittejä ja ennen kaikkea paikalliselämää. Naxos sopii jokaiselle lapsiperheistä pariskuntiin ja bilettäjiin. Siellä on helppoa viihtyä. Folegandrokselle vilkutettiin heippa laivan kannalta ja matka jatkui upeassa säässä kohti Naxosta. Jo laivan kannelta huomasi, että Naxos on suuri saari, sen rannikon viertä mentiin pitkään ennen kuin saavuimme kaupunkiin. En tiedä miksi olen joka kerta laivalla niin täpinöissäni. Minusta tämä paikasta toiseen siirtyminen, matkan tekeminen ja laivan kannella maisemista nauttiminen on koko jutun suola. Oikea kaupuki, ei mikään kyläpahanen Valkoinen, kukkulan päälle rakennettu kaupunki näytti tutulta vuosien takaa, jolloin olin ollut siellä viikon lomalla. Yhtä kaunis se…