Kun suunnittelin Korfun matkaa, huomasin heti kättelyssä, etten tule löytämään Korfulta sellaista idyllistä paikallisten asuttamaa kalastajakylää, joita kaikilta muilta Kreikan saarilta olen bongannut. Korfulla sellaista ei ole. On toki upeita rantoja hotelleineen, mutta hotellialueet taas eivät vastaa minun käsitystäni idyllisestä kylästä.
Päädyimme Korfulla majoittumaan kauniiseen Kerkyran kaupunkiin, hyvien ravintoloiden ja paikallistunnelman äärelle ja tekemään bussilla retkiä rannoille. Ystävän kanssa tämä oli toimiva ratkaisu, mutta jos matkalla olisi ollut lapsia, olisin ottanut hotellin rantakohteesta ja käynyt kaupungissa bussilla. Teit sitten niin tai näin, niin bussilla liikkuminen on helppoa ja edullista Korfulla. Saaren bussireittiverkosto on laaja, melkein joka kolkkaan pääsee julkisilla, mikä ilahduttaa ajokortitonta matkailijaa.
Sinisillä busseilla lähelle, vihreillä kauas
Siniset paikallisbussit liikennöivät Korfun kaupungin alueella ja sen lähistöllä. Niillä pääsee esimerkiksi Gouviaan, Sissin palatsille (Achillion), lentokentälle ja Benitsesiin. Sinisten bussien päätepysäkki Korfun kaupungissa on (linjasta riippuen) San Rocco -aukiolla, vanhan kaupungin eteläpuolella. Aukiolla on myös lippuluukku, jolta voi ostaa kertalippuja. Lippujen hinnat olivat kioskilta 1,20e tai 1,70e matkan pituudesta riippuen. (syyskuu 2019) Jos hyppää kyytiin pysäkiltä, jolla ei ole lippuautomaattia, lipun saa bussista, mutta se on vähän kalliimpi. Lisätietoja Corfu City Bus -yhtiön sivuilta.
Vihreillä busseilla pääsee kauemmas saarella ja jopa Ateenaan asti, silloin bussi ajaa autolauttaan ja jatkaa matkaa Igoumenitsasta. Vihreä bussiasema sijaitsee noin 800 m päässä San Roccon aukiolta etelään, E. Lefkimis kadun varrella. Vanhasta kaupungista sinne kävelee noin 20 minuutissa. Bussiliput ostetaan etukäteen tiskiltä, joten kannattaa olla hyvissä ajoin paikalla. Menimme vihreillä busseilla Paleokastritsaan (1h, 2,50e), Kassiopiin (1 h 15min, 3,90e) ja Barbatin rannalle (50 min, 2,40e). Kaikki bussit joilla itse kuljimme, olivat hyväkuntoisia ja siistejä. Lisätietoja reiteistä ja hinnoista saa Green Buses -yhtiön nettisivuilta.
Paleokastritsa hurmaa ja ärsyttää
Paleokastritsa, joka sijaitsee saaren länsirannalla, oli hurmaavan kaunis, vihreiden kukkuloiden kehystämä paikka. Uljaat sypressit kohosivat korkeuksiin ja meri kimmelsi turkoosina pienissä lahden poukamissa. Korfun rantakohteista Paleokastritsa oli mielestäni maisemiltaan upein. Mikään salainen idylli se ei tietenkään ollut. Vielä syyskuussakin porukkaa oli todella paljon ja melko kapea pääranta oli täynnä aurinkovarjoja, retkiveneitä, päiväturisteja, yleistä härdelliä. Viereinen, luonnonkaunis pikkupoukama oli raiskattu jollain vesijettilaiturilla.
Bussi jätti meidät päätepysäkille, valtavan parkkipaikan viereen, aivan suurimman rannan kupeeseen. Olimme Korfulla syyskuun lopussa ja Paleokastritsan päivä oli melko pilvinen ja tuulinen. Kun rannalle ei tehnyt mieli, kävelimme mäen päällä olevalle luostarille. Sieltä avautui upea näköala kohti sinistä merta! Jylhät kalliot laskivat äkkijyrkkinä alhaalla turkoosina kimmeltävään veteen. Iltapäivällä taivas selkeni vähän ja menimme hetkeksi pienelle rannalle. Olin etukäteen lukenut, että Paleokastritsassa vesi on viileämpää ja se todella piti paikkansa! Vain varpaat uskalsin veteen kastaa.
Paleokastritsasta jäi ristiriitaiset fiilikset. Maisemat olivat kertakaikkisen upeat, mutta viehättävän kreikkalaiskylän tunnelma puuttui paikasta täysin. Ihmekös tuo, kun mitään kylän keskustaa ei ollut olemassakaan. Tuli vain tunne, että tässäkö tämä kaikki nyt oli.
Barbatin kuumilla kivillä
Barbatin retkipäivänä halusimme vain rentoutua rannalla ja siihen Barbati oli oikein passeli paikka. Ranta oli erikoista litteää kiveä, jonka päällä pystyi helposti makaamaan. Olen todella allerginen aurinkotuoleille ja siksi valitsen aina rantapäivän viettoon rauhallisen, tuolittoman alueen. Makoilimme rannan pohjoispäässä, mutta eteläpää olisi ollut siinä mielessä parempi, että sieltä olisi voinut ihailla rannan taakse jäävää massiivista rinnettä. Päivän paras hetki oli, kun sain uinnin jälkeen ystävältä kuuma kivi -hoidon. Se oli todella rentouttavaa!
Barbati oli moneen muuhun itäpuolen rantaan verrattuna rauhallinen, kun tie ei kulkenut aivan sen viertä pitkin, kuten esimerkiksi Ipsoksen kohdalla. Koska tie kulki selvästi rantaa ylempänä, pois lähtiessä joutui könyämään jyrkän rinteen ylös.
Kassiopin salainen pikkupoukama
Kassiopi oli lopulta lähimpänä sitä idyllistä kylää, jota olin etsinyt. Satama-alue oli viihtyisä ja sen ravintoloissa olisin istunut iltaisin miellelläni syömässä. Pari yötä olisin siellä voinut viettää, mutta viikossa olisin kyllästynyt niin pieneen paikkaan ja siihen, että Korfun kaupunkiin kesti bussimatka yli tunnin.
Kassiopissa oli yksi vähän suurempi ranta ja lukuisia pikkupoukamia. Eniten tykkäsin sileistä rantakallioista, joiden alla vesi oli ällistyttävän kirkasta. Sen sijaan niemenkärjessä sijaitseva, kuvissa upean näköinen luonnonpoukama oli pettymys, se oli lyöty täyteen aurinkovarjoja. Luonnontilaisia rantoja on yhä vaikeampaa löytää.
Saimme kuitenkin vinkin, että satamasta oikealle vievä polku vie parin pikkupoukaman luo. Ja sieltä löysimme juuri meille sopivan rauhallisen minirannan, jossa vietimme pari raukeaa iltapäivän tuntia uiden ja meren turkoosia sineä ihastellen. En varmaan koskaan kyllästy tuijottamaan merimaisemaa. Vastapäätä näkyi Albanian rannikko, jossa olimme juuri viettäneet muutaman ihan ok lomapäivän. Olin tyytyväinen, että olimme nyt Kreikan puolella, missä kaikki oli niin paljon enemmän kuin ”ihan ok”. Korfulla onnellisuus tuntui leijuvan ilmassa kuin hienostunut tuoksu ja tuolla rannalla hengittelin sitä sydän melkein onnesta pakahtuen.
Vastaa