Ranskan rivieran kauneimmat vuoristokylät
Ranskan rivieralla on toinen toistaan kauniimpia kyliä, joista kolme suosikkiani esittelen teille: Eze, Entrevaux ja Breil sur Roya. Ne ovat keskenään hyvin erilaisia ja juuri siinä piilee niiden viehätys. Shampanjaa keskiaikaisessa kylässä, piknik vihreän joen rannalla vai kävely raikkaassa vuoristoilmassa, mikä kiinnostaisi eniten?
Jos maailman meno ei olisi tänä vuonna niin perusteellisesti mullistunut, olisimme parhaillaan ystävän kanssa pakkaamassa laukkuja ja lentämässä huomenna Ranskan rivieran rakkaisiin maisemiin. Nizzassa ja sitä ympäröivissä kylissä kävimme kolmena toukokuuna peräkkäin (2015, 2016 ja 2017) ja vannoimme, että tästä tulee jokavuotinen traditio, mutta elämä yllättää, tulee kesämökkejä, rippijuhlia ja muuta akuuttia rahan menoa ja tänä vuonna sitten korona.
Meillä matka jäi suunnitelman asteelle, sillä siinä vaiheessa kun olisimme voineet lentolippuja katsella, tuli jo ensimmäiset uutiset Pohjois-Italian koronatilanteesta ja matkasuunnitelmat laitettiin jäihin. Taloudellista menetystä ei tullut, eikä rahojen palautuksen odottelua. Mutta haave yhteisestä matkasta kaatui, vaihtui pelokkaaseen piknikkiin parin metrin turvaetäisyydellä toisesta. Siksi kaivoin ihanimmat kuvat Ranskan rivieran kylistä esiin ja matkustan niihin nyt teidän kanssanne virtuaalisesti kotisohvalta.
Eze – kylistä kuuluisin ja helpoin
Jos aikaa on niukasti ja voit käydä vain yhdessä, valitse Eze. Näistä kolmesta vuoristokylästä se on helpoin vaihtoehto. Nizzaan on matkaa vain 12 km ja bussilla pääsee kylän parkkipaikalle asti. Junalla pääsee vain Eze sur Merin asemalle, joten unohda se. Me yhdistimme samaan päivään myös vierailun Monacossa, niin lähellä ne ovat toisiaan. Paikallisbussilla kuljimme kaikki välit, 1,50e/matka.
Ezestä näki heti, että se on suosittu. Turisteja oli paljon, pikkuputiikkeja, kahviloita, boutique-hotelleja ja kalliita ravintoloita oli kylässä vaikka kuinka. Eikä suosio mikään ihme ole. Eze on kaunis, se sijaitsee upealla paikalla ja kylän kapeat kujat olivat viehättäviä, hyvin hoidettuja ja kukkia oli paljon.
Koska Eze oli ensimmäinen vuorikylä, jossa kävimme, se tietenkin hurmasi meidät heti kättelyssä. Mutta käytyämme muissakin, huomasimme että suosion myötä Eze on menettänyt aitouttaan, niin kuin usein käy. Sillä oli selvästi turistipaikan leima, sinne tullaan piipahtamaan, näyttäytymään ja syömään hyvin, mutta itse en näe sitä paikkana, jossa haluaisin olla pitempään. Silti ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka!
Breil sur Roya – siellä rannalla vihreän joen
Breil sur Royan paras puoli oli sen vierellä virrannut joki, jonka vesi loisti ihmeellisen vihreänä. Ilmeisesti pohjan vaaleat kivet antoivat sille tämän erikoisen värisävyn. Kylän okrankeltaiset ja terrakotan väriset talot loivat kauniin kontrastin vaaleanvihreää jokea vasten. Joutsenperheen touhuja saimme katsella pitkin päivää, kun ne lipuivat ylväinä joella. Täälläkin korkealle nousevat, vehreät kukkulat ympäröivät kylää, niin että vaikutelma oli metsäisen raikas, varsinkin Nizzan kaupungin liikenteen jälkeen.
Olimme tulleet Breil sur Royaan junalla, matka kesti noin tunnin. Meille myytiin 35 euron hintainen perhelippu, jolla sai matkustaa koko päivän Ranskan rivieran alueella. Se taisi tulla edullisemmaksi kuin erilliset meno-paluuliput Breil sur Roayaan ja osoittautui varsin näppäräksi, sillä kävimme sillä myös Cannesissa, joka muuten olisi ehkä jäänyt väliin. Noh, Cannes ei ollut kovin kummoinen, mutta tulipahan nähtyä.
Kylän takaosassa vaikutelma muuttui kaikkea muuta kuin raikkaaksi, sillä varjoisilla kujilla leijui kostea, kellarimainen haju, johon sekoittui kissanpissaa, ei se kaikkein miellyttävin tuoksucoctail. Sieltä loikimme kiireen vilkkaa pois ja löysimme kauniin, värikkäiden talojen reunustaman kapean kadun, jossa elettiin normaalia arkea: keittiöistä kuului kattiloiden kolinaa, äiti ja lapsi kävelivät käsi kädessä koulusta kotiin ja työmiehet lompsivat lounastauolle. Muita matkailijoita ei näkynyt, heitä kohtasimme vain muutaman kylän aukiolla, hotellin edessä.
Entrevaux – pääskysten, metsän tuoksun ja niittykukkien kylä
Entrevauxissa ihaninta oli sitä ympäröivä huikea maisema. Joki virtasi kylän ohi, vihreät, metsäiset kukkulat ja korkealle kohoavat vuoret ympäröivät sitä ja laajat pellot ja oliivipuulehdot levisivät laakson pohjalla. Ezeen verrattuna Entrevaux oli ihanan raikasta maaseutua, josta kaikki kaupungin melske oli kaukana. Sinne hurautimme Nizzasta junalla reilussa tunnissa.
Entrevauxin kuvista voin edelleen melkein kuulla linnunlaulun, haistaa mäntyjen ja niittykukkien raikkauden. Siellä pääsimme keskelle kesää, joka toukokuun alussa oli kerrassaan ihanaa, kun Suomesta lähtiessä ei ollut vielä hiirenkorviakaan. Auringon kuumentama maa ja neulaset tuoksuivat, kun kiipesimme ylös linnoitukselle. Pääskyt kiisivät sinisellä taivaalla, joka oli niin lähellä, että sitä olisi voinut koskettaa.
Citadelle, jos mikä on paikka, jossa on käytävä, jos tuohon kylään aikoo. Ei linnoitus itsessään ollut niin ihmeellinen, mutta ylhäältä avautuva maisema vei jalat alta. Olisin voinut tuijottaa sitä hamaan ikuisuuteen. En osaa sanoa, kuinka kauan ylös kipuaminen vie aikaa, meillä siihen meni tolkuttoman kauan, kun joka välissä piti pysähtyä ottamaan kuva.
Ja voi sitä raukkaa, joka sattui tulemaan meitä vastaan! ”Ekskjyysmii!” Tämä oli se matka, jolla jokainen meistä kuvan ottanut kuuli saman tarinan ”vii nou iits atör thöörti jiers nau, pat tis is aör föörst trip tugetör, kän juu teik ö piktsör” ja siitä muodostui reissun vitsi, joka tulee tietyistä kuvista edelleen mieleen. Entrevaux oli minulle näistä kylistä kaunein, se löi laudalta kaikki odotukset, tuntui, että sydän pakahtuu onnesta.
Ajattelin ensin, että ei tämä niin kirpaise, kun mitään ei ollut varattukaan. Mutta anna olla kun tarkistin Google-kartoista etäisyyksiä ja eksyin katselemaan maisemia lintuperspektiivistä! Niin monia tuttuja paikkoja, niin monia muistoja tulvi mieleen. Bussimatkoja nenä kiinni ikkunassa ja jatkuvaa kato, kato, kato -huutelua toiselle. Karttojen katselu oli kuin puukkoa kääntäisi haavassa. Mutta silti uskon, että siellä ne ihanat seudut meitä odottavat. Voi vain kuvitella, miten ihanaa se kaikki sitten joskus onkaan, kun matkustaminen ei ole enää mikään itsestäänselvyys. Me tulemme ihan varmasti vielä!
ps. Myös Grasse ja St-Paul-de-Vence ovat ihania ja niistä olen kirjoittanut omat jutut jo aiemmin. Klikkaa linkkiä!
St-Paul-de-Vence – Ranskan rivieran kaunotar
Päiväretki Nizzasta: Cannes vai Grasse?
22 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Itse yritän ajatella niin, että matkat eivät oikeasti olisi välttämättä peruuntuneet, vaan ainoastaan siirtyneet. Ja kuten tuossa lopussa kirjoitit, ehkä matkaa tulee arvostettua sitten joskus vielä enemmän.
Kaikki paikat näyttävät kuvien perusteella viihtyisiltä, ehkä jopa tekisi mieli sanoa, että myös rauhallisilta, vaikka ihmisiä ehkä todellisuudessa jonkin verran olikin? Ja muutenkin, kuvista välittyy kyllä kiva tunnelma.
Anna K.
No, näinhän se on, matka siirtyi, mutta todennäköisesti ensi vuoteen, jos siihenkään, kun elämässä tulee muitakin yllätyksiä.
Koska ollaan oltu toukokuussa, ollaan vältytty ryysikseltä oikeastaan kokonaan. Ezessä oli eniten porukkaa, mutta kahdessa muussa kylässä ei kovin paljon porukkaa vastaan tullut. No, sen verran, että saatiin muutama yhteiskuva. 🙂
Siiri
Kiitos kivasta postauksesta. Nizza on ollut suunnitelmissa, olisi hienoa yhdistää seuraavaan reissuun jokin tällaisista kylistä.
Anna K.
Kiva, että tykkäsit! Nizza on yksi lempikaupunkejani maailmassa ja kun siihen vielä yhdistää jonkun kylän tai pikkukaupungin, niin matkaan saa mahtumaan monenlaista maisemaa. Niin ikävä noihin vuoristomaisemiin!
Pirkko / Meriharakka
Eze kuullostaa tutulta vuosien takaa, samoin Grasse ja St-Paul-de-Vence, joista kirjoitit jo aikaisemmin. Rivieran vierailuistamme alkaa olla jo turhan paljon aikaa … pitäisiköhän sillekin suunnalle harkita kertausreissua, kunhan tämä maailma taas asettuu mallilleen, joskus …
Anna K.
Eze on näistä se, jossa moni on käynyt, siitä on helpoin aloittaa. Ranskan riviera on mainiota aluetta kertausreissulle, siellä on niin monipuolisesti nähtävää.
reetaeevi
Niin kauniita kuvia! Olen kolunnut muutamia kaupunkeja Nizzan lähellä, mutta näistä esittelemistäsi kylistä en yhtään. Ezestä olen lukenut aiemmin, mutta muista taidan kuulla nyt ensimmäistä kertaa. Ja laitan vinkit korvan taakse. Voi kun saisi jo taas reissata 💜
Anna K.
Kiitos, tuo seutu on todella kaunista! Suurin ikävä on Entrevauxin kylään, jonka maisemat oli niin huikeita! Kunpa vielä pääsisi joskus takaisin.
Tiina Johanna / Kookospalmun Alla
Ihana postaus ja samastun kyllä todella tähän tunteeseen, sillä mekin tosiaan juuri Nizzaan ja Rivieraa kiertämään olimme menossa nyt toukokuussa. Nyt olisimme jo juuri palanneet takaisin uutta ihanaa reissukokemusta rikkaampana. Itsellä helpotti mieltä, kun kirjoitin blogiin peruuntuneesta matkastamme, toivottavasti kirjoittaminen ehkä auttoi sinuakin. 🙂 Kyllä sinne reissuun vielä pääsee, ja ehkä sitten osaamme arvostaa sitä vielä hieman enemmän, kuten tuossa sanoit. Hitsit, tuo Eze kyllä houkuttelee niin kovasti ja tässä tuli ihan uutena tuttavuutena tuo Breil sur Roya, joka vaikuttaa todella kauniilta myös. Ainakin kuvasi sieltä ovat todella ihania! 🙂
Anna K.
Kiitos, kiva kuulla että tykkäsit. Juu, muistan että tekin olitte sinne menossa. Mulla on sentään muistot entisistä Rivieran matkoista ja niistä oli kyllä iloa tässä kohtaa, näistä kuvista varsinkin.
Eze ja Breil sur Roaya ovat ihania, mutta kyllä näistä mun lemppari oli silti Entrevaux, niin huikean kauniit oli siellä maisemat. Mutta hurmaavia nuo on kaikki!
Jenna H.
Jos reissaisin Ranskaan niin ehdottomasti vuoristokyliin😊
Anna K.
Luulen että se olis hyvä valinta melkein missä päin maailmaa tahansa, Ranskassa ehdottomasti.
Teija / Lähdetään Taas
Harmillisen monia matkasuunnitelmia nyt on peruuntunut. Itseltäni peruuntui Kanarian vesiloma lasten kanssa ja kesältä joogaretriitti Romaniassa. Mutta onneksi on myös paljon jo menneitä matkoja, mihin voi palata 🙂
Anna K.
Joogaretriitti olis mielenkiintoista kokea joskus ja jos matkalla, niin vielä parempaa. Harmillistahan tämä on, mutta itse ajattelen että niin kauan kuin läheiset ja itsekin pysyy terveenä, niin kaikki on hyvin.
Kaisa
Tosi kiva postaus vaikka voinkin vaan kuvitella kuinka paljon reissun peruuntuminen on harmittanut. Etelä-Ranska on ehdottomasti yksi suosikkikohteistani! Pitää laittaa nämä kylät muistiin seuraavaa reissua varten ! 🙂
Anna K.
Kiitos, aina mieltä lämmittää, kun lukija tykkää. 🙂 Loppujen lopuksi enemmän tunsin sellaista kaihoisaa haikeutta kuin hirveää harmitusta. Tämä maailman tila ja tuo pahuksen tauti kyllä harmittavat ja se miten suuren mullistuksen se maailmassa saa aikaiseksi. Matkat on kuitenkin elämässä vain pieni lisä, tosi mukava sellainen tosin, ei itse tarkoitus. 🙂
Paula - Viinilaakson viemää
Ihania kuvia! Olipa harmi, että teidän matka peruuntui mutta onneksi ette olleet ehtineet tehdä varauksia. Me emme olleet ihan niin onnekkaita vaan edelleen odottelemme rahoja useammasta paikasta. Todella sekavaa taistelua on ollut rahojen takaisin saaminen. Toivotaan, että tämä tilanne pian helpottaa ja tekin pääsette nauttimaan Ranskan maisemista.
Anna K.
Kiitos, tuo on kyllä huikean kaunista aluetta! Onpa harmi, että joudutte odottelemaan rahoja, toisaalta ymmärrän, koska yritykset on myös todella kovilla, eikä rahaa tule mistään. Toivottavasti palautus tulee aikanaan. 😊
Anna | TÄMÄ MATKA
Oih, kuknka ihania maisemia ja kuvia. Ranskan Riviera on kyllä alue, joka ei petä.
Minulla ei myöskään onneksi ollut yhtään rahaa sisällä lentolipuissa tai hotelleissa. Eli kaikki oli vain suunnitelmien asteella.
Anna K.
Kiitos. 😊 Se on totta, tuo alue ei petä, upeita kaupunkeja, kyliä, vuoristoa ja merta, siis kaikkea.
Iina / Iina travels
Onpas nättejä paikkoja! Olen itse käynyt Rivieralla vain rannalla olevissa kylissä, mutta nämä kolme voisivat olla syy taas matkustaa Nizzaan neljännen kerran!
Anna K.
Meillä olis ollu myös neljäs kerta. 😊 Nizza on kertakaikkisen hurmaava kaupunki ja koko alue esteetikon unelmaa vihreine kukkuloineen.