Äkkilähtö Lanzarotelle

Aurinkoa, lämpöä, rantaelämää, shoppailua, hyvää ruokaa, uima-altaalla lukemista ja rentoa yhdessäoloa, tätä kaikkea sisälsi meidän ihana reissumme Lanzarotelle! Miten ihmeellistä olikaan paeta hetkeksi talven kylmyyttä hiekkarannoille juoksentelemaan.

Tammikuun lopussa oli sikahalpoja äkkilähtöjä tarjolla! Varasin viikkoa ennen lähtöä Aurinkomatkojen pakettimatkan Lanzarotelle, joka maksoi 175e, sisältäen lennot, viihtyisän hotellin altaineen ja matkatavarat. Normaalihintaan verrattuna pääsimme kolme yhden hinnalla. Yksin matkustavallehan pakettimatkat eivät ole halpoja (yhden hengen lisämaksu), mutta tällä kertaa houkuttelin matkaseuraksi ystäväni Marin ja hänen tyttärensä Nanan 8v. Olipa aivan ihana naisten reissu! Ei ollut kertaakaan kenelläkään valittamista siitä, että jollain kestää tai joku ei halua tehdä jotain.

Yleensä tykkään matkustaa omatoimisesti joko pieniin, pittoreskeihin kyliin tai kaupunkeihin paikalliselämän keskelle. Tiesin, että Puerto del Carmen olisi kaukana tästä ja nimesin sen jo etukäteen Puerto del Karmeeksi. Mutta kylmyyden, pimeyden ja lumituiskun keskeltä oli ihanaa matkustaa ihan tavalliseen lomakohteeseen, jossa oli vieri vieressä toisiaan muistuttavia hotelleja. Valo, lämpö ja sininen taivas olivat lääkettä sielulle! Ei haitannut yhtään, ettei paikassa ollut mitään erityistä nähtävää, sillä palmujen, kaktusten ja monenlaisten istutusten näkeminen oli ilo silmälle.

Kerrankin vietin loman, jossa en tukka putkella viilettänyt paikasta toiseen, vaan keskityin rentoon lomailuun vailla aikatauluja. Ensimmäisen päivän vietimme uima-altaalla, tilasimme pizzaa ja ihmettelimme olemmeko todella täällä. Työkiireet unohtuivat palmun latvoja katsellessa, saati sinä aamuna kun pötkötimme kaikki parisängyssä vierekkäin, irvistelimme kilpaa ja nauroimme. Voiko olla rennompaa tapaa aloittaa päivää?

Hotellimme oli nappivalinta!

Valitsin hotellin ja matkakohteen puhtaasti hinnan perusteella. Eihän noin halpaa matkaa voinut jättää ostamatta. Hotelli HG Lomo Blanco vaikutti jo kuvissa kivalta ja perillä olimme innoissamme. Kaksikerroksiset rakennukset kiersivät viihtyisää allas-aluetta, jolla oli paljon istutuksia. Meidän huoneistomme oli alakerrassa ja sieltä oli vain muutaman metrin matka altaalle. Miten kätevää lapsen kanssa matkatessa!

Huoneistossa oli erillinen makuuhuone parisänkyineen, vastauusittu kylpyhuone (Nana sanoi bideestä ”hyi!”) ja keittiö/olohuone, jossa minä nukuin lisävuoteessa. Sekin oli kunnollinen sänky ja sijoitettu paikkaan, missä se ei ollut tiellä. Täydellinen järjestely meille, jokainen sai myös omaa rauhaa. Aamiaista söimme sään mukaan joko keittiössä tai useimmiten terassilla auringon lempeässä lämmössä.

Hotelli sijaitsi rauhallisella alueella, jonne ei kuulunut rantakadun musiikki ollenkaan eikä naapuritkaan olleet meluisia. Rantaan oli matkaa 300m ja se oli suurimmaksi osaksi portaita, 151 kpl kaikkiaan. Viimeisen pätkän pystyi kulkemaan myös luiskaa pitkin, jolloin portaita oli noin sata. Kummasti jalka nousi ja saatoimme kulkea ne parikin kertaa päivän aikana edestakaisin.

Lähellä oli Biosfera-ostoskeskus tuttuine espanjalaisketjuineen ja neljä eri ruokakauppaa, josta Lidl oli kauimpana, mutta paras niin hedelmien, paistopisteen leivonnaisten kuin paikallistuotteidenkin osalta. Biosferassa oli viimeiset alet käynnissä, tähän aikaan vuodesta voi tehdä hyviä löytöjä.

Puerto del Carmen on kiva pikkukaupunki

Puerto del Carmen on noin 11000 asukkaan kaupunki, joten pelkästä turisteille rakennetusta kylästä ei ole kyse. Kuuden kilometrin mittaisen rantakadun, Avenida de las Playasin varrella on suurin osa ravintoloista, baareista ja kaupoista, myös eräs karkkikauppa, jonka Nana jo bongasi lentokenttäbussin ikkunasta ja ehdotti varmaan sata kertaa päivän ohjelmaksi ”karkkikauppaan”! Rannan puolella ei ollut rakennuksia, jolloin kadulta näki merelle. Kiva idea! Kerran kävin yksin aamukävelyllä ennen auringonnousua ja kuuntelin aaltojen rauhoittavaa ääntä.

Ravintolatarjontaa oli paljon ja oli kiva kun saattoi valita joka päivälle eri maiden ruokia. Söimme thaimaalaista, intialaista, italialaista ja meksikolaista ruokaa sekä tietenkin tapaksia ryppyperunoineen. Tapakset olivat yllättävän kalliita, aasialaisissa ravintoloissa koko annoksen sai melkeinpä yhden tapaksen hinnaksella. Yhtenä aamuna herkuttelimme Dos Mil -kahvilassa, jonka kakkutiski sai meidät sekaisin.

Lanzarotella oli koronaa Teneriffaa huomattavasti vähemmän, mikä oli yksi syy kohteen valintaan. Maskipakko oli voimassa niin sisällä kuin ulkona, silloin kun turvavälejä ei voinut noudattaa. Usein ulkona pystyi liikkumaan ilman maskia, ainoastaan illalla rantakadulla oli melko vilkasta, jolloin sitä tuli pidettyä enemmän. Rannat olivat niin leveitä ja tyhjiä, että toisiin ihmisiin sai tarvittaessa 10 metrin turvavälin ja enemmänkin.

Kävimme sekä suurella Playa Grandella, että Playa Bapin poukamassa. Siellä asetuimme aivan lämpimän muurin viereen, johon tuuli ei juurikaan käynyt. Tykkäsin enemmän pikkupoukamasta, minusta se oli sympaattinen suureen rantaan verrattuna. Joka päivä ei rannalle kannattanut lähteä pilvisen sään vuoksi, mutta hotellin uima-altaalle kipaistiin aina, jos aurinko pilkahti esiin.

Nuoruuteni Kanarian työvuosista on jäänyt mieleen keskitalven koleus ja asuntojen kylmyys. Myös Lanzarotella oli aamuisin viileää, niin että farkkujen ja t-paidan lisäksi teki mieli pukea huppari kauppareissulle. Aamiaista terassilla syödessä ilma usein jo lämpeni ja vaatteet vähenivät samaa vauhtia kun leivät hupenivat. Illalla huppari tai kevyt toppatakki oli tarpeen. Yleisesti ottaen oltiin tyytyväisiä päivien noin parinkymmenen asteen lämpötilaan, joka keskellä talvea tuntui ihmeen lämpimältä.

Paikallisbussilla retkille

Lanzaroten vulkaanista saarta ei voi kauniiksi kehua, ei ainakaan minun silmääni miellyttänyt kuumaisen karu, mustanruskea maisema, joka muistutti Islantia. Sanoinkin ystävälle, että saat kaksi kohdetta yhden hinnalla. Tykkäsin toisaalta kolmen värin paletista: valkeat talot, vihreät kaktukset, palmut ja ikkunaluukut sekä tumma laavakivi, jota oli käytetty tosi tyylikkäästi kivimuureissa ja katukivissä. Hyvin yksinkertaista ja omalla tavallaan harmonista.

Heti saapumista seuraavana päivänä hurautimme Teguisen markkinoille. Aurinko paistoi ja tuulettomassa paikassa tuli suorastaan kuuma! Bussimatka kesti reilun puoli tuntia. Bussipysäkiltä alkaneen sadan metrin jonon ohitimme ja kävelimme alaosan sisäänkäynnin kautta markkinoille lähes jonottamatta. Koronapassia vilauttamalla pääsi sisään, kädet piti desinfioida. Kivaa tilpehööriä oli tarjolla, laavakivestä valmistetut rannekorut ja korvikset lähtikin matkaan.Teguise oli muutenkin kiva pikkukaupunki, sen arkkitehtuuri toi mieleen Kuuban talot. Kävimme kirkossa, kiersimme vanhan keskustan, löysimme kauniita vanhoja ovia ja lähdimme sitten bussilla takaisin.

Lanzaroten pääkaupungissa Arrecifessä kävimme pilvisenä päivänä, jolloin sataa ripsutteli. Bussiasemalta oli lyhyt kävelymatka keskustaan hiekkarannan vierustaa pitkin. Bongasimme kirjaston ja sen pihalta papat pelaamassa dominoa. Pari sanaa piti käydä vaihtamassa, espanjaksi tietenkin. Kävelimme San Gabrielin linnoituksen luo, sitten pääkatua ylöspäin lahdelle, joka oli kuvissa näyttänyt houkuttelevan turkoosilta sinivalkoisine veneineen. Nyt vesi lainehti yhtä lohduttoman harmaana kuin taivaskin.

Viimeisen lomapäivän retkikohde oli Playa Blanca ja tarkoitus oli jatkaa siitä huikealle Papagayo-rannalle. Sääennuste lupasi aurinkoista, mutta auringon edessä oli harso heti aamusta. Vasta myöhemmin tajusimme, että kyseessä oli calima, Kanarian saarille tyypillinen sääilmiö, jolloin ilma täyttyy Saharan hiekasta. Koska hienoinkaan poukama ei olisi näyttänyt tuossa säässä turkoosilta, jäimme Playa Blancan omalle rannalle. Vähän harmitti kun tuulenvire ja hiekan peittämä aurinko viilensivät viimeistä päivää, mutta tummista kivistä hohti lämpöä ja niiden kupeessa tarkeni keskipäivällä nippa nappa uikkareissa. Itse en käynyt meressä uimassa kertaakaan viikon aikana, +18 asteen vesi ei ole minua varten, Mari ja Nana polskivat kilvan.

Kaiken kaikkiaan loma oli ihana tauko arjesta ja kylmyydestä. Tuli mieleen, että tästä pitäisi tehdä vähintääkin perinne! Tuli monta kertaa mieleen sekin, miksi oikeastaan asun Suomessa, kun olisin vapaa lähtemään lämpimämpiin maisemiin. Pälpätin espanjaa kaikkien mahdollisten ihmisten kanssa ja usein vielä nopeammin kuin suomea, se vain kuuluu kielen rytmiin. Olen aina tiennyt olevani ulkomailla avoimempi, mutta se että ystävänikin sanoi siitä, oli ajatuksia herättävää. Missä mahtaisi olla sellainen paikka, etten aina ikävöisi jonnekin muualle?

20 kommenttia

  • Tanja for Takeoff

    Moni tuntuu käyvän näinä aikoina Kanarialla ja juuri kommentoinkin Kohteena Maailman Ramille samoin, että tulipa sopivasti postaus sieltä, kun just eilen pohdimme pitäisikö viettää ensi talvi Kanarialla. Olemme lähdössä tänä vuonna Belgradista ja seuraava asuinmaa on vielä auki, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä päädymme Italiaan tai Espanjaan.
    Hauska kun sanoit, ettet tykkää Lanzaroten karuista maisemista, kun taas itseäni se kiehtoisi juuri niiden vuoksi.
    Tuosta kielen nopeudesta ja nuotista tuli mieleen, että olen sellainen pikapuhuja, että moni ulkomaalainen on kuullut sivusta minun puhuvan espanjaa silloin kun puhun suomea. Kaverit taas ovat kommentoineet minun puhuvan englantia oktaavia korkeammalta kuin suomea. Mutta onhan kieli aina sidoksissa kulttuuriin ja paikallisiin tapoihin. Suomalaisella monotonisella nuotilla tulisi helposti väärinymmärretyksi tunnetilojen suhteen.

    • Anna K.

      Kiitos hyvästä ja pohdiskelevasta kommentista. Kiva kuulla, että sä puhut suomea espanjalaisittain pälpättäen!
      Oispa ihanaa miettiä että mihin maahan seuraavaksi. Kyllä taas tänään räntäsateessa ja sohjossa kulkiessa tuli mieleen että joku pikkasen lämpimämpi paikka vois olla todella hyvä idea! 😄

  • Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Voi vitsit, kuulostipa kivalta irtiotolta arjesta! Kuvia katsoessa itsellenikin tuli hymy huulille, niiden perusteella voi todeta, että teillä toden totta oli oikein mukava ja rentouttava loma. Minun silmääni muuten miellyttäisi tuo kuumaisen karu ja mustanruskea maisema, mutta se saattaa johtua siitä ettei sellaista pääse jatkuvasti näkemään. Sen sijaan itseänikin miellyttää tuo kolmen värin paletista, ja ylipäätään tykkään erityisesti kaktuksista kovasti.

    • Anna K.

      Oli kyllä huippureissu! Miten paljon tällainen piristää keskellä talvea!
      Valkoisten talojen ja tumman maan yhdistelmä oli ihan nätti minustakin, mutta pelkkä mustanruskea, tasainen maa bussin ikkunasta katsottuna oli tooodella tylsää. 😄

  • Pirkko / Meriharakka

    Taitaa olla nyt tammi-helmikuussa olleet äkkilähdöt tai muuten vaan äkkinäiset lähdöt Espanjaan tosi yleisiä. Mekin kävimme viikon verran Alicantessa, lennot varasimme alle viikko ennen lähtöä. Tuttavapariskunnat, jotka eivät yleensä ole oikein Kanariaa tavanneet arvostaa, ovat parhaimmillaan tänä talvena käyneet siellä jo kahteen otteeseen. Me olemme sitkeästi yrittäneet meille uusiin kohteisiin Kanarian sijaan, kuten vaikka tuo Alicante, mutta jos menee liian hankalaksi, niin ehkä mekin lopulta päädymme vielä tuonne tänä talvena – vaikka rantalomailu ei meidän juttumme olekaan, niin jos olisi hyvä kuntouintikelpoinen allas ja hyviä kävelyteitä, joilla ei ole jäätä eikä loskaa, niin sama kai se sitten vaikka ne olisivat Kanarialla 🙂

    • Anna K.

      Näinhän se on, että kun muualle ei ole päässyt, niin kummasti alkaa Kanariakin houkuttaa. Se riittää, että pääsee hetkeksi lämpimämpiin maisemiin ja aivan niin kuin sanoit, kulkemaan kaduilla joilla ei ole jäätä tai loskaa. Kanariallakin on monenlaista maisemaa ja kohdetta, joten matkastaan saa muokattua jollain tasolla yksilöllisen sielläkin,

    • Anna K.

      Olen sen verran kylmäverinen, että en todellakaan viihdy bikineissä jos on viileä sää. Joten kyllä, lämmintä oli ja välillä ihan kuumakin. Ja kuten kirjoitin, talven keskellä +20 on ihmeen ihanaa, kesämatkalla esim. Välimerelle tuo olisi pettymys.

  • Taina

    Hei! Olen parhaillaan täällä samaisessa Lomo Blanco-hotellissa ja halvasta hinnasta huolimatta tätä voi todellakin suositella. Mekin olemme kahden tyttären kanssa ja tavoitteena oli vain päästä aurinkoon ja lämpöön. Aurinkomatkojen paketti oli marraskuun alussa varattuna 325e/per henkilö. Altaissa tarkenee uida ja sijainti on hyvä.Hotellin aamiainen oli erikseen ostettuna paikan päällä kallis, sitä en suosittele. Tekemiseksi suosittelen esimerkiksi omatoimisesti pikku patikointia kaunista rantareittiä pitkin läheiseen Caleraan ja paluumatka lasikuituveneellä (8 e). Olemme olleet aiemminkin Lanzarotella ja saaren rauhallisuus sekä lyhyet välimatkat voittavat esim Teneriffan mennen tullen. Lämpimiä päiviä on riittänyt ja tuulta sopivasti, vain yhtenä päivänä hieman pilvistä.

    • Anna K.

      Onpa kiva kuulla, että olette samassa hotellissa! Mun mielestä ison altaan vesi oli sairaan kylmää, pikkualtaassa kävin kerran Nanan kanssa polskimassa. Juu, me syötiin kans kerran hotellin aamiainen, oli suorastaan huono ja kaikki koko ajan lopussa.
      Kiitos vinkeistä, toivottavasti joku Lanzarotelle matkaava huomaa tuon patikointireitin. 🙂

  • Merja/Merjan matkassa

    Teillä on ollut kiva loma! Kyllä sitä aurinkoa ja lämpöä jo kaipaakin, vaikka itsekin olin 1,5 kuukautta sitten Kap Verdellä. Mutta whaaat miten edulliseen hintaan saitte tuon reissun. En ole matkojen hintoja nyt katsonut, kun tällä hetkellä ei ole mahista lähteä minnekään, mutta Kanarian reissut ovat näköjään edukkaita. Minäkin puhun vähän espanjaa, mutta en kovin nopeasti. Ihana kieli se on joka tapauksessa ja olisi mahtista päästä pälpättämään sitä taas.. vaikka sitten hitaasti 🙂

    • Anna K.

      Matkan hinta oli aivan käsittämättömän halpa! Sitä olen vielä jälkikäteenkin hämmästellyt ja varsinkin kun hotelli oli superkiva!
      Espanjan kieli on suomalaiselle helppoa ääntämisen osalta ja rytmikin sopii suomalaisen suuhun hyvin. Tykkään tosi paljon. Siinä itsekin muuttuu vähän eri tyypiksi kun puhuu ihanaa espanjaa. 🙂

  • Martta / Martan matkassa

    Todellakin ihana ajatus ottaa äkkilähtö aurinkoon, olen miettinyt ihan samaa 🙂 Tuosta kirkosta tulee todella Kuuba mieleen. Teneriffan patikointipolut houkuttelevat Näin hiihtoloma-aikaan hinnat taitaa olla aika kovat.

    • Anna K.

      Tuolla matkalla huomasi, miten sitä osasi arvostaa pieniä asioita: valoa, lämpöä, sitä ettei ollut liukasta, linnunlaulua, meren tuoksua ja aaltojen kohinaa. Ei tarvitse olla mitään megaelämyksiä, kun ilo irtoaa aivan arkisista jutuista. Varmasti nyt on hinnat kalliimpia, mutta vielä viime viikolla katsoin melko edullisia lähtöjä.

  • Noora

    Tulipa mieleen aika monta pöljää juttua meiän Gran Canarian ajoilta😜. Lämmöllä kyllä muistan sitä aikaa, huoletonta elämää. Ihanaa, että pääsit lomalla käymään sillä suunnalla. Tosi kiva lukea sun juttuja 😘

    • Anna K.

      Oi, ihana kommentti, kiitos Noora! ❤️Kyllä mullekin tuli Kanarian ajat mieleen ja kerroinkin niistä matkaseuralle, sopivasti sensuroiden! 😄 Blogi ollu tauolla työkiireitten vuoksi, nyt vasta bongasin kommentin.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *