Kreetan vihreä talvi
Oletko koskaan miettinyt, millaista Kreetalla on talvella? Ehkä haaveilet aurinkoisista päivistä, rannalla kävelystä ja kreikkalaisesta ruuasta. Tätä kaikkea Kreetan talvi tarjoaa, mutta myös ukkosta, sadetta, kylmiä asuntoja ja rakiryyppyjä! Mukaan tarvitset toppatakin ja villavaatetta, sekä seikkailumieltä!
Tulin Haniaan marraskuun alussa, suunnitelmissa olla täällä pari kuukautta ja vaihtaa sitten maisemaa Espanjaan joko Aurinkorannikolle tai Kanarialle. Sopivan hintaista asuntoa ei löytynyt Espanjasta, joten jämähdin Kreetalle, kun puolivahingossa tuli vielä katukissa Jorgos adoptoitua. Sen rokotusten vuoksi oli oltava täällä helmikuun puoliväliin asti. Kolkkoina sadepäivinä, kylmässä asunnossa värjötellessä olen ollut valmis pakkaamaan laukun tällä sekunnilla ja aurinkoisina hetkinä ajatellut että ihanaahan täällä on, en lähde ikinä.
Millaista säätä Kreetalla on talvella?
Kaikkia tietenkin kiinnostaa miten lämmintä täällä on talvisin. Paikallisten mukaan sää on tänä talvena ollut normaalia aurinkoisempi ja lämpimämpi, eikä kunnon talvea ole ollut juuri lainkaan. Silti olen palellut täällä enemmän kuin koskaan. Viileinä päivinä kostea kylmyys käy luihin ja ytimiin ja siksi esim. +15 tuntuu todella kylmältä, aivan erilaiselta kuin sama lämpötila Suomessa. Kanariansaariin verrattuna, missä olen viettänyt myös talvia, Kreeta on selvästi kylmempi, minkä etukäteen tiesinkin.
Kylminä talvina lämpötila voi olla pitkään vain viiden asteen hujakoilla, mutta tänä talvena vaihtelu on ollut suurta. Marraskuu oli Suomen kesää vastaava ja joulukuussakin oli kesäisen lämpimiä päiviä. Tammikuussa sää muuttui selvästi kylmemmäksi, kolme +20 asteen päivää saatiin edelleen. Silloin keskipäivällä tuntui hyvin kesäiselle, mutta aamulla ja illalla oli vain +13. Helmikuussa toppatakille ja pipolle on ollut taas käyttöä.
Tammikuun lämpöpiikin jälkeen saatiin kunnon myrsky ja lämpötila putosi neljään asteeseen. Venetsialaisen sataman laitoja vasten löivät niin korkeat pärskeet, että aallot vyöryivät ravintoloiden oville asti. Talven ajaksi suljettujen ravintoloiden pöydät ja tuolit oli jo syksyllä korjattu sisälle turvaan ja ovien eteen oli naulattu lautoja suojaamaan rakennuksia vedeltä. Helsingin ja Hanian “tuntuu kuin” -lämpötila oli sinä päivänä melkein sama 0 ja +1, mutta minusta kovan tuulen ja mereltä huokuvan kosteuden vuoksi kreetalainen +1 tuntui kunnon pakkastakin paljon pahemmalta.
Voiko Kreetalla ikävöidä Kreikkaan?
Tullessani tänne en ollut koskaan aiemmin käynyt Haniassa, Kreetallakin vain Agios Nikolauksessa pikaisesti, enkä erityisemmin tykännyt siitä. Varsinkin alussa oli vaikea sopeutua asumaan täällä. Tuntui, että en edes ollut Kreikassa, sillä Kreeta eroaa pikkusaarista paljon niin hyvässä kuin pahassa. Kuulostaa hassulta, mutta täällä ollessa ikävöin usein Kreikkaan.
Kreeta on niin suuri, että täällä ei tunne olevansa saarella. Onhan meri toki koko ajan lähellä, mutta sellaista Kreikan saarten tunnelmaa, mitä pikkusaarilla rakastan, ei täällä ole. Ei näy saapuvia ja lähteviä laivoja, ei ole häikäisevän valkoisia kyliä kauniine taloineen, ja vaikka Nea Horassa on pieni satama kalastajaveneineen, ei se muistuta yhtään pikkusaarten idyllisiä satamia. Tiesin toki, että täällä on erilaista, mutta yllätyksenä tuli oma fiilikseni, että enkö ihastukaan päätä pahkaa kaikkeen kreikkalaiseen. Vanha kaupunki kapeine kujineen ja venetsialainen satama ovat lempialuettani ja käyn siellä kävelyllä usein.
Asuessa arvostaa kuitenkin erilaisia asioita kuin lomalla. On tärkeää, että kävelymatkan päässä on edullinen, suuri supermarketti ja muitakin palveluita: pankkeja, ravintoloita, apteekkeja, leipomoita, gyrospaikkoja, vaatekauppoja, kirjasto (missä nytkin tätä kirjoitan, sillä täällä on lämmin) ja ihmisiä ja elämää ympärille. Koska Hania on iso kaupunki, näitä kaikkia on täällä tarjolla, kun taas pienet lempisaareni vaipuvat talvihorrokseen, eikä silloin idyllistä olisi mitään iloa.
Ehkä eniten on harmittanut se, miten illuusio kreikkalaisten ystävällisyydestä on murentunut. Olen kohdannut täällä tympeää palvelua, vihamielisiä katseita (mitä te turistit täällä vieläkin pyöritte kun kausi on ohi!) tilanteita, joissa olen kuin ilmaa, kun kaupan kassa ei edes tervehdi takaisin, vaikka itse olisin heittänyt kalimerat, vaan pälpättää takanani seisovan kanssa sivuuttaen minut kokonaan.
Se on pistänyt minut miettimään, onko kaikki se vuosien varrella Kreikassa kokemani ystävällisyys ollut vain teeskentelyä, pelkkää rahan vuoksi hymyilyä. Ikävää tajuta että ehkä osittain on, mutta kaikkien kohdalla en usko niin olevan, varsinkaan tilanteissa, joihin ei ole liittynyt myymistä. Onneksi täälläkin on kivoja kreikkalaisia, esimerkiksi tutut torikauppiaat, jotka tervehtivät iloisesti tai vuokranantajani Eleni, joka tuo minulle välillä tekemiään herkkuja, kuten hortaa ja pinaattipiirakoita.
Kreetan valtti on upea luonto!
Talvella koko saari on yhtä vihreyden ylistystä, kun jokaisesta kolosta puskee esiin ruohoa, kukkia ja yrttejä. Jo helmikuussa keväisen vaaleanvihreä nurmi loistaa auringonpaisteessa lähes räikeänä. Tosin ylempänä vuorilla lehtipuut ovat paljaina ja esimerkiksi Omaloksen laaksossa on lunta, mutta siellä en ole päässyt käymään. Mieli olisi kyllä tehnyt!
Kauempaa katsottuna lumihuippuiset vuoret kurkottavat kohti sinistä taivasta, niiden alle levittyy havumetsää ja kukkuloille rakennettuja kyliä. Oliivipuita kasvaa niin tasamaalla kuin vihreillä kummuilla ja niiden alla keltaista nuokkukäenkaalta ja lilaa anemonea. Lampaat laiduntavat oliivipuiden alla ja marinoivat siinä samalla itseään yrtein. En väsy katsomaan tätä maisemaa ja majesteettisia Lefka Orin vuoria, joiden korkein kohta on lähes 2500m. Suomalaisen silmään ne näyttävät Alpeilta.
Hanian lähellä on paljon appelsiinitarhoja, joiden oranssit hedelmät hehkuvat sinitaivasta vasten. Appelsiinipuut ovat uskomattoman kauniita, mutta lisäksi niiden hedelmät ovat todella makeita ja mehukkaita! Niissä maistuu aurinko ja vastapoimittujen hedelmien raikkaus. Eikä käsiin jää tippaakaan kiiltelyä säilöntäaineista, sillä täällä niitä ei käytetä. Hedelmien reitti vie puusta torille ja sieltä suuhun.
Kotona villaa ja vilttiä ylle!
Monet turisteille vuokrattavista asunnoista on suunniteltu kesäkäyttöön ja siksi ne ovat talvella kylmiä ja kosteita, eikä homeongelmilta voi välttyä. Edes ilmalämpöpumppu ei pelasta tilannetta, sillä kylmyys huokuu kiviseinistä ja lämmin ilma karkaa katonrajaan. Sähkö on sen verran tyyristä, että koko ajan laite ei voi olla päällä. Siksi villavaatteet ja kerrospukeutuminen ovat ehdoton edellytys selvitä kylmistä päivistä. Villa on paras materiaali, mutta fleecekin on hyvä, puuvilla sen sijaan ei, sillä se vain kerää kosteuden itseensä. Talvella asunnot maksavat koosta riippuen 450-650e/kk, sähkö maksetaan erikseen ja se on kallista, 0,40-0,50e/kWh.
Jos etsit asuntoa talveksi, ota selvää paistaako rakennukseen aurinko, missä kerroksessa asunto on (maan tasolla kosteampaa ja kylmempää) onko siinä aurinkopaneelit veden lämmitykseen, onko ikkunat kaksinkertaiset, onko sängyssä kunnollinen paksu peitto ja lattioilla matot, sillä kaikki nämä vaikuttavat lämmityskuluihin ja viihtyvyyteen. Muista, että sadesäällä on kurja värjötellä kylmässä kodissa.
Asuin marras- ja joulukuun pienessä erillistalossa, jonka lämpötila joulun alla oli kuin viinikellarissa, +16 astetta – tosin viinistä ei tietoakaan. Asunnossa oli hyvä keittiö, uudet kodinkoneet ja nopea hella, mutta keittiön alakaapit haisivat niin järkyttävän homeisilta, että niitä ei voinut avata. Olohuonetta en käyttänyt ollenkaan, sillä sohviksi oli valittu “odotustilan” epämukavat sohvat. Suurta ja korkeaa tilaa oli mahdotonta saada lämpimäksi ilmalämpöpumpulla.
Tammikuussa muutin pienempään asuntoon, joka on selvästi edellistä lämpimämpi ja paremmin remontoitu. Tämän asunnon miinuksena on se, ettei vesi lämpene aurinkoenergialla, vaan pitää lämmittää erikseen boilerilla. Arkeen liittyy pientä kikkailua, esimerkiksi käsienpesua tai tiskaamista varten kiehautan vedenkeittimellä tarvittavan määrän, suihkua varten boileri pitää muistaa laittaa kuumenemaan 20 minuuttia aiemmin. Ilmalämpöpumppu on upouusi, mutta teholtaan huono, vain se osa huonetta johon ilmavirta osuu, lämpenee, muualla on kylmää. Koska kosteus leviää kaikkialle, myös vaatteisiin, föönaan iltaisin yöpuvun ja petivaatteet, aamulla taas päivävaatteet. Kosteuden poistamiseksi pitää muistaa myös tuulettaa päivittäin, olipa ulkona miten kylmä tahansa. Usein ulkona on kuitenkin lämpimämpi, sillä sisällä on aina viileätä.
Kumpikin asunto on siisti ja uudenaikainen, mutta harmittaa, että näissä asunnoissa ei ole mitään kreikkalaista. Minusta siinä mennään pahasti pieleen. Olen nähnyt, kuinka täällä heitetään perinteisiä tuoleja ja puupöytiä roskiin ja ostetaan halpaa Ikeaa ja Jyskiä tilalle. Tiedä häntä luulevatko itseään moderneiksi, minusta se on suorastaan junttimaista! Toiveenani olisi tietenkin vanha talo, jossa olisi kaunis, vanha ovi, mutta sellaisia on täällä todella vähän.
Kreeta vai Teneriffa, kumpi on parempi paikka paeta talvea?
Kun vuosi sitten asuin Teneriffalla reilut kolme kuukautta ja nyt täällä Kreetalla lähes saman verran, olen vertaillut mielessäni näitä saaria ja maita. Kreikka on minulle rakas matkailumaa, mutta kyllä Espanja vetää pitemmän korren siinä, kummassa on viihtyisämpi asua. Syy on yksinkertainen: puhun espanjaa niin sujuvasti, että pystyn hoitamaan sillä kaikki arkeen liittyvät asiat, kreikkaa osaan vain sanan sieltä, toisen täältä. Tulee ulkopuolinen tunne, kun ei pysty kommunikoimaan maan kielellä. Kyllähän täällä moni osaa englantia, mutta ei se silti ole sama asia, enkä pääse samaan fiilikseen itse.
Asuessa kiinnittää huomiota myös esimerkiksi roskien lajitteluun ja kierrätyksen toimivuuteen (ei toimi), ympäristön siisteyteen (huonokuntoiset tiet, rähjäiset talot) ja siihen asenteeseen, että miksi juuri minun pitäisi muuttaa tapojani, kun eihän muutkaan muuta? Hällä väliä -asenteeseen törmää jatkuvasti ja se ärsyttää. On ihan ok juoda litra tai puolikas viiniä tavernassa ja hypätä sitten rattiin, kun “ei täällä ole niin tarkkaa” ja “meillä on eri säännöt”. Joskus tuntuu että Kreeta on EU:n villiä länttä. Minusta Espanjassa elämä on yleisesti ottaen siistimpää ja “sivistyneempää” kuin täällä Kreetalla, missä jokainen tuntuu soveltan omia sääntöjään elämässä.
Miksi sitten olen pyörinyt Kreetalla neljä kuukautta, jos en koe tätä omaksi paikakseni? Olen ollut tänä talvena henkisesti sellaisessa tilassa, että pikkurillin hipaisu olisi saanut minut kaatumaan ja Suomen talvea en kertakaikkiaan olisi kestänyt. Kun äitini kuoli heinäkuussa, elämääni astui suru, joka asettui taloksi. Se ei tarkoita etten osaisi iloita ja nauraakin, ja on päiviä jolloin tunnen puhdasta iloa ja onnea, kun olen täällä valon ja kukkien saarella.
Mutta pelkäänpä että pimeyden keskellä pimeys olisi nielaissut minut ja olisin yksi lisää napsimassa mielialalääkkeitä. Ei kiitos. Kreeta on minun luomulääkkeeni ja uskon sen olevan paljon parempi vaihtoehto. Täällä suru on muuttunut lempeämmäksi, kuin lohdulliseksi pehmeäksi vaatteeksi, johon kääriytyä kylmän yllättäessä. Kiitos Kreeta kun olet hoivannut minua valollasi.
24 kommenttia
Pirkko / Meriharakka
Tässäpä lienee hyvä selitys sille miksi ”kaikki” suomalaiset päätyvät Aurinkorannikolle tai Kanarialle – liian kylmää ja kosteaa. Me olimme joskus muutaman viikon Portugalin etelärannikolla tammikuussa ja etenkin asuntojen kylmyys yllätti. Ensi talveksi olemme harkinneet jonkinlaista talvipakoa, mutta koska Espanja ei innosta ja muut Välimeri on liian viileää, etenkin asunnoissa, niin päätynemme Karibialle.
Anna K.
Olen haaveillut Portugalista myös, mutta ilmeisesti kannattaa haudata se haave, jos sielläkin on sama ongelma asuntojen kanssa. Kanaria on varmin jos haluaa sopivan lämmintä säätä, mutta kyllä mä luulen, että Espanjan rannikko saattaisi riittää mulle. Ja on tämäkin ollut mielenkiintoinen kokemus talvehtia täällä Kreetalla.
Sari / matkalla lähelle tai kauas
No eipä hirveän kivalta kuullosta talvi tuolla. Mitenköhän mahtaa olla tilanne Sisiliassa, Maltalla tai Mallorcalla? Onkohan siellä yhtä koleaa?
Onko ainoa talven pakovaihtoehto tosiaan Espanjan aurinkorannikko tai Kanaria?
Anna K.
Jostain luin että mitä idemmäs mennään Välimerellä, sen kylmemmäksi talvet käyvät. Mallorca, Malta ja Sisisilia saattaisivat olla siis tällä perusteella himpun verran lämpimämpiä kuin Kreeta. Itse en Maltalle menisi missään nimessä. Se on niin pieni läntti ja maisemiltaan mitään sanomaton, että siellä en viikkoa pidempään kestäisi. Sisilia sen sijaan olisi ehdottomasti mielenkiintoinen vaihtoehto, Mallorcakin voisi kiinnostaa.
Merja / Merjan matkassa
En ole koskaan ollut talvella näissä ”välimeren lomakohteissa”, mutta kuullut, että kun kesän ihana lämpö katoaa, kylmyys menee luihin ja ytimiin. Espanja varmasti parempi vaihtoehto ensi talvea ajatellen. 🙂
Anna K.
Juu, meren läheisyys aiheuttaa sen että ilma on kosteaa ja se juuri saa aikaan tuon ”luihin ja ytimiin” efektin, mikä on paljon pahempaa kuin reilu pakkanen.
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Onpa upean näköisiä nuo vuoret, en edes tiennyt Kreetalla sellaisia olevan. Ja samoin kuin Merja totesi, en ole minäkään ollut Välimeren kohteissa talvella, mutta olen kuullut samaa monen sanovan, että kylmyys tosiaan menee luihin ja ytimiin. Erityisesti olen tosiaan kuullut sanottavan, että asunnot ovat kylmiä. Kiva kuitenkin kuulla, että Kreeta on antanut valoa elämääsi, ja tuoreet hedelmät olisi kyllä mahtava juttu!
Anna K.
Siis nämä vuoret ovat aivan parasta täällä talvella! Lumihuippuisina ne näyttävät niin hienoilta, että joka kerta jään ihailemaan niitä. Sekin on yllättänyt miten paljon täällä on kyliä ja niissä elämää, tuolla laaksoissa vuorten katveessa. Tai olisko kuitenkin appelsiinit parasta? 🙂
INDIVUE
Ensinnäkin osanottoni äitisi poismenoon. Olet tehnyt juuri oikean ratkaisun lähtemällä matkalle surua työstämään. Se helpottaa kummasti.
Olin myös hieman yllättynyt, että Välimeren talvi on noinkin kylmä, kertomasi kaltainen. Kuulosti ihan kuin talvelta Delhissä, vaikka se onkin sisämaassa. Delhissä olen monena vuotena palellut villasukat jalassa, nukkunut paksun täkin alla nenänpää kohmeessa ja odottanut iltapäivän aurinkoa, jotta saisi edes vähän lämpöisemmän suihkun. Kyllä sellainen elämä melkein työstä käy.
Anna K.
Kiitos osanotosta. ❤️ Uskon myös, että tämä aika on tehnyt mulle hyvää ja varsinkin valo.
Mä taas en tienny että Delhissä olis noin kylmää. Aattelin että Intiassa on aina kuuma. Mutta just noin se on, että nenänpää kohmeessa herää! Nyt on onneksi vähän lämpimämpää, oon jo tarennu vain yhdellä peitolla. Kevät on tullut. 😊
Heidi / Maailman äärellä
Voi miten ihana, elämänmakuinen teksti. Oli ihana sukeltaa Kreetan talveen ja kurkata elämääsi siellä. Kerroit kivan realistisesti arjen hankaluuksista, niin tuli kyllä mieleen, miten helpoksi Suomessa talvielämä on tehty. Mutta joskus olisi ihana kokea talvi jossain muualla, pienessä kylässä appelsiinipuiden siimeksessä – kaikkine hankaluuksineen. Minäkään en tiennyt, että Kreetalla on noin upeita lumihuippuisia vuoria. Onkohan siellä myös merkittyjä patikkapolkuja?
Rapsutukset suloiselle Jorgos-kissalle ja sinulle auringon lämmittämiä päivä Kreetan kevääseen!
Anna K.
Kiitos, olipa ihana kommentti, tämä lämmitti mun mieltä enemmän kuin kevätaurinko. ☀️
Muistan haaveilleeni joskus samaa, miten idyllistä olis jossain Välimerellä juoda punaviiniä takan ääressä lämmitellen kun ulkona sataisi. Mutta takkaa ei ole, eikä viiniä, kun se on täällä ihan kuraa. 😄
Talvi on kuitenkin nyt selätetty ja kokemus se oli tämäkin!
Vaelluspolkuja on, mutta niihin ei ainakaan talvella pääse bussilla. Lisäksi luulen, että ne olis liian vaikeita mulle. Yhtä menin vähän matkaa ja piti palata takaisin.
Jorgos naukaisee kiitokseksi. 😺
Maria Ojajärvi
Olipa hauskoja kuvia! Kun on normaalisti matkannut Kreetalle/ muualle Kreikkaan kesällä ei voi ihan kuvitella minkälaista siellä on talvella. Asuminen kuulosti hauskalta kokemukselta 😀
Anna K.
No, hauskuus ei kyllä ole ollut ensimmäinen sana joka tulee mulle mieleen täällä asumisesta, esim silloin kun menee suihkuun hytisten ja lattia on kylmä kuin jää ja lämmin vesi loppuu kesken. 😄
Mutta kyllä nämä jälkeen päin ehkä naurattaa.
Raija / Kohti avaraa maailmaa
Osanottoni suruusi. Äidin menettäminen on niin iso asia, että kestää kauan toipua siitä. On varmasti myös vaikea kirjoittaa asioista samoin kuin ennen surua. Oma isäni menehtyi kolme viikkoa sitten ja lauantaina on hautajaiset. Lähden sitten viikon päästä Kanarialle, ensimmäistä kertaa. Kyllä sitä todellakin kaipaa valoa ja aurinkoa!
Ihan noin kylmäksi en luullut Kreetaa. Vaikka se nyt tuntuu (välillä) pahalta, uskon että kokemuksesi kuitenkin tuo jotain tärkeää elämääsi ja ajatuksiisi jatkossa. Kaikki tapahtuu kuten on tarkoitus, niin sanoakseni… Jaksamista sinulle, onneksi sinulla on kehräävää seuraa siellä.
Anna K.
Kiitos ja samoin sinulle osanottoni. Toivon että valo toimii lääkkeenä sinullekin.
Ainakin täällä on oppinut sietämään asioita, kun kaikki ei mene niin kuin on itse toivonut. Ehkä tällä kaikella on joku syvempi tarkoitus. Ainakin on tehnyt hyvää olla pois tutuista ympyröistä.
Aila nja Juha
Kiitos mielenkiintoisesta vertailusta eri maiden välillä. Olemme vuiosikausia viettäneet ne Suomen pimeimmät, kosteimmat ja kylmimmät kuukaudet Aurinkorannikolla. Kun nykyisin vuokrahinnat ovat kohonneet täälläkin, on tullut mieleen katsoa muita maita, josko olisi valoa ja lämpöä. Tätä kirjoittaessani Aurinkorannikon vuoikrakämpässä minulla on tietysti villasukat jalassa, t-paita, merinovillapaita ja fleece, ja viltti tietysti. Etukäteen on siis joka maassa otettava selvää olosuhteista.
Juha
Anna K.
Melko samat vaatteet mullakin täällä, mut välillä 2 villapaitaa ja niiden päällä fleece. 😄 Tiesin etukäteen että paljon kylmempää on kuin Kanarialla, mutta ei sitä osaa etukäteen silti arvioida miltä se tuntuu. Varsinkin kun tällainen kostea kylmyys ei ole meille tuttua.
Kohteena maailma / Rami
Tunteita ja vuoristorataa, kuin Hanian satama talvimyrskyssä. Se on tosiaan aika jännää, että Kreetalla voi talvella näin paljon säätilatkin vaihdella. Joskus tuli seurailtua kotimatkaista matkabloggaajaa, joka Kreetalla asui, niin sinällään tässä tämä ei tullut yllätyksenä, mutta aina se yhtä paljon itseä ihmetyttää. Kreeta itsessään on kyllä upea paikka.
Anna K.
Juu, elämä on välillä ollut todellakin kuin Hanian satama talvimyrskyssä, mutta onneksi valoisampaan suuntaan ollaan menossa niin säässä kuin elämässäkin. 🙂
Minullekin lämpötilat oli sinällään tiedossa, mutta on silti eri asia kokea ne paikan päällä kuin lukea tilastoja tai toisten kokemuksia. Eikä kylmää kosteutta osaa aavistaa etukäteen, että miltä se tuntuu.
Jari S.
Mukava lukea kokemuksia muidenkin Kreetalla talvensa viettäneiltä. Kosteudelle ja homeelle ei paljon voi tehdä. No homeen voi pestä viikottain pois. Vihjeeksi tuleville talven viettäjille: Sähköpatjat maksavat muutaman kympin. Kuivaavat sängyn ennen nukkumaan menoa ja pitävät punkan mukavan lämpimänä koko yön. Kuluttavat max 60w eli ehkä 0,600kWh yöltä. Paljon vähemmän kuin ilmalämpöpumppu.
Ilmalämpöpumpuista: Muistakaa putsaa myös ulkoyksikkö eikä vain sisäyksikköä. Teho paranee merkittävästi. Kokemukseni mukaan Kreetalaiset vuokranantajat unohtavat putsauttaa ja huoltaa lämpöpumppunsa.
Anna K.
Kiitos hyvistä vinkeistä! Muistan nähneeni noita sähköpetareita ja -vilttejä, mutta siinä vaiheessa tarkoitukseni oli lähteä jo aiemmin Suomeen. Jos olisin heti alkuun päättänyt olla lähes 5 kk, olisin saattanut sellaisen ostaakin. Nyt jatkoin oleilua kuukauden kerrallaan, kun Suomessa pelotti milloin paukkupakkaset, milloin jäiset kadut. Toisaalta öisin en juurikaan palellut, kun oli kolme peittoa ja lämmin yöpuku.
Talon omistaja sanoi, että ilmalämpöpumppu oli uusi, muistaakseni syksyllä asennettu. En tiedä oliko se vain tehoiltaan huono, vai oliko siinä joku vika, olisiko esim. ulkoyksikön puhdistaminen auttanut.
Kati | Täydellisen Kreikan saaren metsästys
Ihana kuvaus elosta Kreetan talvessa vailla pisaraakaan silottelua ja romantisointia. 🙂 Aurinkoisen päivien t-paitakuvat olivat ihania, mutta voin kuvitella tuon kylmän kosteuden sen verran hyvin, että talvehtimista tuolla pitäisi miettiä kaksi kertaa. Ainakin pitäisi löytää nykyaikaisesti rakennettu asunto, joka pysyy kohtalaisen lämpimänä ja kuivana – vai liekö sellaisia…?
Anna K.
Asioiden silottelu ei ole mun juttu. 😀
Marras- ja joulukuuta voisin suositella, tosin tuuripeliä se on, tammi- ja helmikuu olivat mulle vaikeimmat. Tämä jälkimmäinen asunto oli 2 vuotta sitten rempattu, mutta itse talo on vanha, tarkkaa ikää en tiedä. Monet asunnot ovat ilman keskuslämmitystä, jolloin kiviseinät keräävät kosteutta ja sieltä se kylmyys huokuu väkisin.
Joillakin tutuilla oli käytössä kaasulämmitin tai takka ja varmasti on olemassa ilmalämpöpumppuja, jotka toimii tehokkaammin. Jos asunto on ylempänä ja sinne paistaa aurinko, niin sekin vaikuttaa lämpötilaan huomattavasti.