-
Euroopan kauniit pikkukaupungit – näihin kaipaan
Krooninen kaipuu maailmalle sai minut muistelemaan Euroopan pikkukaupunkeja, joihin olen matkoillani eksynyt. Pienet paikat jäävät helposti suurien ja kuuluisien varjoon ja aivan suotta! Kokosin tähän blogijuttuun viisi suosikkipaikkaani vuosien varrelta. Niitä yhdistää kauneus, rento tunnelma ja sijainti veden äärellä. Italian Positano – rantaelämää ja värikkäitä taloja Positanosta tulee ensimmäisenä mieleen bussimatka mutkaista, jyrkänteen reunalla kulkevaa tietä pitkin. Meri loisti alhaalla sinisenä, ystävän kasvot vihreinä pahoinvoinnista. Olimme hypänneet kyytiin Sorrentosta ja bussi oli täyteen ammuttu ja kuuma. Perillä odotti viehättävä kaupunki pikkupuoteineen, jäätelökojuineen, mopoineen, leipomoineen. Positanossa viehättivät kukkulan rinnettä kiipeävät värikkäät talot, metsän peittämät kukkulat niiden yläpuolella ja ranta, jonne aallot löivät verkkaisesti. Ranta oli pikkukiveä ja oi miten makoisaa siihen…
-
Rakastuin Kroatiaan 10 vuotta sitten. En rakasta enää.
Kymmenen vuotta sitten monikaan ei ollut vielä Kroatiassa käynyt ja minä hehkutin sen kirkkaita vesiä, vanhoja kivitaloja ja kaunista luontoa kaikille, jotka suostuivat kuuntelemaan. Moni menikin ja ihastui. Olen käynyt Kroatiassa seitsemän kertaa, joista viisi ensimmäistä matkaa tein peräkkäisinä vuosina. Joka kerta, kun kone nousi kohti kotimaata, katselin kaihoisana ikkunasta turkoosia merta ja ajattelin, että sinne oli päästävä uudestaan. Kroatia oli suuri rakkauteni, kunnes eräällä matkalla tuuli kääntyi. Muistan vieläkin elävästi sen, kun kymmenen vuotta sitten saavuimme Kroatiaan, perille Rovinjin kaupunkiin. Olin matkalla siskoni perheen kanssa, pojat olivat 11 ja 13, eli sopivasti teini-iän kynnyksellä ja valittivat kuumassa, Ljubljanasta lähteneestä bussissa, eikö tämä matka lopu koskaan. Viiden tunnin bussimatka oli kieltämättä…
-
Parasta Kroatiassa: meri!
Aurinko ja meri maalaavat yhdessä taulun, sen kaikista kauneimman. Vaalea hennon vihreä, turkoosinvihreä, tummempi turkoosi, turkoosinsininen, kirkkaansininen, tummansininen. Väriloiston päälle aurinko piirtää lumoavat, välkehtivät kuvionsa. Parasta kaikesta on se, että siihen voi hypätä itse mukaan! Viikko sitten pääsin polskimaan kirkkaissa, turkoosinvihreinä kimmeltävissä vesissä Kroatiassa. Se, jos mikä, kuuluu elämysten kärkikastiin lomillani. Jotenkin tuntuu siltä, että mitä enemmän matkustan, koen ja näen, sen tärkeämmiksi muuttuvat ihan pienet asiat, ne yksinkertaiset ja melkein itsestäänselvyydet – niinkuin meri. Tällä kertaa olin matkalla ystäväni Marin ja hänen tyttärensä Bean kanssa. Koska meillä oli mahdollista olla reissussa vain viisi päivää ja halusimme kuitenkin saarelle, valitsimme Soltan saaren aivan Splitin edustalta, jonne on hyvät lauttayhteydet. Maslinican kylästä löytyi meille…
