Turku – melkein kuin ulkomailla

Keski-Euroopan tunnelma on lähempänä kuin uskotkaan! Turussa voit kävellä romanttisesti joenrantaa, juoda viiniä viihtyisällä terassilla, kahvitella puiden alla tai hypätä jokiristeilylle sillan kupeesta. Melkein kuin ulkomaille olisi tullut!

Turkuun päädyin melko sattumalta, kun Raumalta ei ollut sopivaa paluubussia Helsinkiin, mutta Turun kautta yhteydet olivat hyvät. Hetken pähkäilyn jälkeen päätin jäädä yöksi, kun ei ollut mikään kiire kotiin. Kannatti! Turku oli ihana, erilainen kaupunki. Rauman jälkeen se vaikutti suurelta, Helsinkiin verrattuna taas juuri sopivalta, ”käveltävän kokoiselta”.

Laivahostelli Bore sopii elämysten etsijälle

Varasin Laivahostelli Boresta yhden hengen hytin. Vaikka hytti oli pieni ja sänky kapea, nukuin hyvin ilmastoidussa hytissä. Bore oli mainio majapaikka! Vanhan laivan käytävillä ja saleissa oli aivan omanlaisensa tunnelma, siellä saattoi kuvitella olevansa laivamatkalla. Toisaalta se oli paikoin sen verran kulahtanut, että olin ihan tyytyväinen sen olevan satamassa. Hostelliyön noin viidenkympin hintaan kuului hyvä aamiainen ja aamusauna.

Laivahostelli Bore sijaitsee lähellä Turun linnaa ja satamaa. Helsinkiin päin lähtiessä kävelin vartin matkan satamaan ja nousin junan kyytiin sieltä. Boren ainoa miinuspuoli oli sen sijainti melko kaukana keskustasta. Toisaalta paikallisbussin pysäkki oli lähellä (Forum Marinum) eikä matka kävellenkään ollut mahdoton. Upea Suomen Joutsen sijaitsi aivan naapurissa, joten sitä pääsi ihailemaan keskustaan kävellessä.

Erikoisten kulkuneuvojen kaupunki

Turussa oli kivoja omaleimaisia juttuja, niin kuin kummallisia kulkuvälineitä. Oranssilla Förillä pääsee Aurajoen yli, funikulaari taas vie Kakolan mäelle ja Fölin, Turun seudun joukkoliikenteen, vesibussilla voi ajaa yhden pysäkin välin tai vaikka Ruissaloon asti. Kuumana kesäpäivänä vesibussi oli ihanan rento ja vilpoisa kulkuneuvo Forum Marinumin laiturista Martinsillalle. Vesibussin kyytiin pääsee tänä vuonna 24.5.-19.9.

Tykkäsin myös keltaisista busseista ja varsinkin Fölin fiksusta maksutavasta: laita vain oma lähimaksullinen pankkikortti lukijaan, se nappaa maksun. Ei tarvita erillistä maksukorttia tai sovellusta, todella näppärää varsinkin matkailijan kannalta. (Ymmärtääkseni sama systeemi on tulossa myös HSL:lle.) Kertalippu maksoi 3 euroa ja oli voimassa 2 tuntia.

Kuin Keski-Euroopan tunnelmissa

Turussa olisi paljon museoita ja nähtävyyksiä koluttavana, mutta päätin Vanhan Rauman jälkeen keskittyä paikalliselämän havainnointiin ja epämääräiseen kuljeskeluun kun päivä oli kesäisen lämmin. Turku toi jotenkin mieleen Keski-Euroopan, ehkä Aurajoen rannoilla olevien ravintoloiden, vaikuttavan Tuomiokirkon ja hellepäivien huolettomuuden vuoksi. Jokiranta oli minusta viehättävää aluetta, vaikka vesibussin kyydistä katsottuna näkyi välillä melko rumiakin kerrostaloja. Ihanin pieni idylli löytyi Apteekkimuseo ja Qwenselin talon sisäpihan puutarhasta. Siihen oli melkein pakko pysähtyä jätskille.

Ihmisiä istui ulkopöydissä viinilasillisen ääressä, puut kaartuivat jokirannan kävelytien ylle, joku ulkoilutti koiraa ja toisaalla pariskunta istui puiston penkillä joelle katsellen. Jatkoin Tuomiokirkolle ja kävin sisällä ihastelemassa korutonta mutta komeaa kirkkoa. Se oli niin korkea, että pisti minutkin miettimään miten sitä on aikoinaan rakennettu, mutta ajatelkaa miten massiiviselta sen on täytynyt näyttää keskiajan ihmisten silmissä!

Tuomiokirkon pihan kupeeseen oli rakennettu tyylikkäitä ravintolatelttoja, joista sai ruokaa, viiniä, kahvia ja pullaa. Siellä kohtasin aivan yllättäen tuttuja. Anniskelualue ylsi kirkon pihalta läheiseen puistoon, jonne oli levitetty loikoiluun sopivia mattoja ja viinilaatikoita pöydiksi. Olipa rentouttava lounashetki ystävien ja japanilaisen kanasalaatin kera! Räsymatoilta ei olisi malttanut nousta ollenkaan.

Helteinen retki Ruissalon vihreyteen

Ruissaloon tein retken vesibussi M/S Jaarlilla, kun helteinen sää houkutteli meren äärelle. Tarkoituksenani oli mennä kuuluisalle Kansanpuiston rannalle, sille samalle, jossa Ruisrock pidetään, mutta kivinen hiekkaranta ei sytyttänyt ollenkaan. Merituuli viilensi mukavasti, joten päätin rannalla makoilun sijaan kävellä vehreää, varjoista rantareittiä pitkin. Pikku-Pukinpromenaadilla (mikä ihastuttava nimi!) oli viehättäviä 1800-luvun puuhuviloita uimamajoineen. Katselin niiden yksityiskohtia, puuleikkauksia, lasikuisteja, erikoisia kattoja, hentoja pastellisävyjä ja ihastuttavia pihoja. Yksi puuhuvila mullekin, kiitos!

Ruissalon retken jälkeen nälkä kurni vatsassa ja kävin syömässä Martinsillan lähellä olevassa Komppelissa hampurilaisen. Se sopi kokiksen kera kuumaan päivään kuin nenä päähän. Istuin aurinkoisella terassilla ja nautin kesätunnelmasta, siitä että oli ihanan lämmin eikä kukaan pakottanut varjon alle istumaan. Yksin reissaamisen hyviä puolia, saa tehdä kaiken oman pään mukaan.

Nyt kun kesä vetelee viimeisiään, olen miettinyt olisiko Turku ihana syksylläkin? Vieläkö sen viehätys olisi tallella viileän tuulen pyörittäessä värikkäitä lehtiä? Silloin voisi käydä museoissa ja hyvissä ravintoloissa, ehkä teatterissa tai konsertissa? Tule jo normaali aika!

18 kommenttia

  • Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Turku on kyllä kiva kaupunki. Oltiin viikon verran juuri Ahvenanmaalla ja paluumatkalla yövyttiin yksi yö Turussa, meidän entisessä kotikaupungissa ja viihdyttiin taas mainiosti. Vaikka pidän Turusta eniten kesällä, pidän siitä kyllä muinakin vuodenaikoina.

    • Anna K.

      Mä hurahdin niin paljon, että aloin jo miettimään millaista siellä olis asua. Luulen kuitenkin että syksyn ahdistus tulis aivan väkisin sielläkin, mutta missäpä se ei mulle tulis. 😀

    • Anna K.

      Seuraavan kerran kannattaa käydä katsomassa kesällä miten hienosta paikasta on kyse. Siellä oli jotain sellaista mitä Helsingissä ei ole, tyylikkäät terassit joen varrella, ihmiset hyväntuulisina lasillisella.

  • Maarit - niceMatkaaja

    Ruissalon pitsihuvilat houkuttaisivat minuakin – olen nyt ihastellut niitä useampaan otteeseen Ahvenanmaalle vievän/sieltä palaavan paatin kyydissä. Eli vesibussilla sinne kävelykierrokselle, kiitos, anytime. Muutenkin voisi Turussa pyörähtää pitkästä aikaa – syksylläkin varmasti tarjoaisi kaikenlaista kivaa.

    • Anna K.

      Muistelen myös nähneeni näitä ihania taloja Ruotsin laivan kyydistä kauan sitten. Tukholman saaristossa riittää myös paljon bongattavaa!

  • Terhi

    Onhan Turku kaunis kesäkaupunki ja menettelee se talvellakin. Turku on yllättävän mannermainen ja sopivan kokoinen. Ruissalon pitsihuvilat ovat näyttäviä.

    • Anna K.

      Talvella joenranta saattais ollakin tosi kaunis, jos lumiset puut reunustais sitä. Mut jos harmaata loskaa, niin sithän se onkin ihan eri juttu.

  • Pirkko / Meriharakka

    Turku on kiva ympäri vuoden – toteaa tietysti ihminen, joka on Turussa syntynyt ja viettänyt siellä elämänsä ensimmäiset 18 vuotta 🙂
    Boreakin on kiva, joskin herätys aamulla voi tulla melko aikaisin, kun liikenne laivoista alkaa purkautua – tai ehkä nyt korona-aikaan liikennettä on vain vähän.
    Ruissalo on mitä parhain kesäkohde – hyvä, että löysit senkin!

    • Anna K.

      Ai enpä tiennytkään että olet Turusta! En huomannu ollenkaan meteliä Boressa vaikka olin sataman puolella. Ehkä heräsin jo sitä ennen?

  • Sandra / The Present is Perfect

    Turku on ihana, ja sinne ehdottomasti muuttaisin Tampereen jälkeen. Rakastan joenrannan eurooppalaista tunnelmaa ja vanhoja rakennuksia. Tuntuu, että ihmisetkin pukeutuvat astetta siistimmin (vrt. Tampereella ollaan aina sporttisesti :D). Ruissalossa en ole vielä käynytkään, joten se voisi olla seuraava kiinnostava kesäkohde – kiitos vinkistä!

    • Anna K.

      Ihan samat jutut mua viehätti ja myös ihmisten rentous. Tuntui ettei ollu sellasta liioiteltua laittautumista ja hiusten sukimista mitä Helsingissä näkee. 😄
      Tampereella taas ollaan sporttisia kummelityyliin! 😂 Oon siellä itse asustellu aikanaan.

  • Eveliina / Reissukuume

    Turku on aina varsin mainio (t. turkulainen) 😉 Ei mutta oikeasti, on aika tunnelmallista kävellä jokirantaa pitkin pimenevässä illassa, ravintoloiden ja kahviloiden valoista nauttien.

    Ihanan paljon ehdit kokea ja nähdä visiittisi aikana 🙂 Tule ihmeessä uudestaan!

    • Anna K.

      Ai sä oot turkulainen! Ihmeen paljon näin, totta. Kävin myös Kauppahallissa (minkä unohdin juttuun kirjottaa) ja ostin ihania teemakuja. Niitä oon kotona lipitelly.

  • Elina / elinanmatkalaukussa

    Toi on kyllä ihana tunne, kun kotimaassa tuntuu siltä kuin olis ulkomailla! Viimeksi muutama vuosi sitten kun Turussa olin käymässä, niin tuli itselle kans ihan hämmentävä olo. Tai jotenkin siellä kun käveli ja oli sellaisia boheemeja paikkoja, niin tuli tosi jännä fiilis mitä en oikein osannut edes selittää. Sanoinkin seuralaiselle silloin, että ihan kuin olisin jossain ulkomailla! Ihanaa, et oot saanut sieltä samanlaisen fiiliksen!

    • Anna K.

      Kai se tulee siitä, kun näkee paljon uutta ja tunnelma on erilainen kuin kotiseudulla. Tosi kiva, että Suomessa on niin erilaisia paikkoja, että eron huomaa. Ettei kaikki ole samasta muotista veistettyjä.

  • Aila ja Juha

    Hymy huulilla aloin lukea juttuasi, koska minulle Turku on aina ollut elämässäni arkinen paikka, lapsuudessa ja nuoruudessa lähin kaupunki, jossa piti käydä tekemässä esim. vaateostokset. Eipä ole ennen tullut Keski-Eurooppa mieleen. Mutta ehkäpä nyt helsinkiläistyneenä voisi jonkun reissun aikana vähän fiilistellä tuostakin näkökulmasta. Ovat vain viime vuosina vierailut Turussa olleet lähinnä erilaisissa konserteissa käyntejä. Kiva näkökulma antoi uutta minullekin. Aila

    • Anna K.

      Jos on ikänsä käynyt jossain paikassa, niin eihän siinä silloin uutuuden viehätystä ole. Osaltaan mun fiiliksiin vaikutti sekin, kun ei oo päässyt ulkomaille, eikä ylipäänsä minnekään! Kotimaan kohteet tuntui ihmeen hienoilta! ☀️

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *