Kutna Horan luukirkossa voi sanoa pääkallolle moi

Yksi oudoimpia paikkoja missä olen käynyt, on vääjäämättä Kutna Horan luukirkko. Pääkallot ja sääriluut roikkuvat kauniina nauhoina, kuin joulukoristeet kuusessa ja valtavaan kattokruunuun on käytetty ihmisen kaikkia luita. Koko paikka on karmivan upea.

Kutna Horan luukirkosta olin lukenut jo joskus kauan sitten ja vaikka en mitään ”nämä on nähtävä ennen kuin kuolen” -listoja pidäkään, (inhoan koko buckelist-sanaa!) oli tämä paikka jäänyt mieleen.
Saimme Prahan hotellistamme junien aikataulut ja ohjeet, miten pääsemme Kutna Horaan. Juna lähti Prahan päärautatieasemalta, jonka lähelle pääsimme näppärästi ratikalla. Oli ihana aurinkoinen päivä, oiva sää päiväretkelle ja vieläpä junalla, täydellistä! Junalla matkustamisessa on niin hyvä tunnelma.

Tsekkiläistä palvelua ja KGB:n agentteja
Lipunmyynnin rouva näytti tekevän kuolemaa, oli joutunut flunssaisena töihin. Hän myi meille liput Kutna Horaan, mutta ei kertonut, että pitkän matkan juna jättää meidät middle of nowhere ja siitä pitää vielä vaihtaa pieneen paikallisjunaan. Hän ei myöskään antanut paikkalippuja, ne olisi kuulemma saanut samaan hintaan, olisi vain pitänyt osata kysyä. No, eihän turisti osaa.
Nämä seikat kuulimme vasta junassa paikalliselta äiti-tytär-kaksikolta, jotka myös antoivat meille niin kummallisia (vääriä!) ohjeita, että päättelimme heidän olevan KGB:n agentteja (vähintään).

Kun pieni keltainen paikallisjuna pysähtyi Sedlecin asemalla, iso ryhmä espanjalaisia turisteja jäi pois. KGB:n agentit eivät inahtaneetkaan luukirkon olevan siinä, vaikka istuivat vieressämme ja hyvin tiesivät meidän olevan menossa sinne. Viime tingassa hyppäsimme junasta, kun vaiston varassa ryysimme ovelle; luukirkkoonhan ne espanjalaiset takuulla menevät.

Mikä ihmeen luukirkko?
Junalta kävelimme viitisen minuuttia itse pääkallopaikalle.
Kutna Horan luukirkko sijaitsee muutaman kilometrin päässä keskustasta, Sedlecin kylässä. Kirkko on alunperin ollut ruumishuone 1300-luvulla, ja aika samanoloinen tunnelma siellä on edelleen. Kirkon ympärillä oli ensin suurempi hautausmaa, jonne mustan surman ja hussilaissotien aikaan haudattiin tuhansia ihmisiä. 1400-luvulla suuri osa hautasmaasta poistettiin käytöstä ja jopa 40 000 ihmisen maalliset jäännökset siirrettiin kirkon maanalaiseen kappeliin.
Schwarzenburgin suku, jonka omistukseen kirkko 1800-luvulla kuului, palkkasi puuseppä Frantisek Rintin laittamaan luupinot järjestykseen ja paikan kuntoon. Lopputuloksena syntyi oudolla tavalla kiehtova ja makaaberi paikka; samalla yksi Tsekkien suosituimmista nähtävyyksistä.

Valkoista luuta ja mustaa huumoria
Luukirkossa ei oikein tiedä minne päin katsoisi. Joka puolella on jotain ihmeellistä ja outoa. Paikka on samaan aikaan kammottava ja kaunis, erikoinen yhdistelmä. Omituisin ja samalla vaikuttavin lienee tuo kattokruunu kaikkine ihmisen luineen. Se näyttää olevan myös kuvatuin, minkä vuoksi sen alle ei voi jäädä pitkäksi aikaa tuijottamaan, vaikka mieli tekisi. Joku seuraava haluaa siitä jo kuvan.

Paikassa ei ole, toisin kuin voisi olettaa, ollenkaan synkkä tunnelma. Mä olen varmaan pervo, ja olenkin, mutta väitän, että omalla tavallaan tuo on myös humoristinen paikka. Missä muualla vai katsoa pääkalloa silmästä silmään ja sanoa sille moi, mitä kuuluu? Tässä on jotain mustaa huumoria. Ja hei, se puuseppä vasta pervo on ollutkin! Tehdä nyt koristenauhoja pääkalloista. Absurdi idea ja juuri siksi niin kiinnostava. Kaikki haluavat nähdä tämän paikan.

60 kommenttia

  • Suunnaton

    Oi, kiitos! Mä olen käynyt tuolla joskus 15-20 vuotta sitten, ja monesti sen jälkeen olen miettinyt, että mikähän se luukirkko oikein oli. Nyt se selvisi!
    Hyvin erikoinen ja makaaberi paikka. Siellä silmät ymmyrkäisinä ihailee luukoristeita ja samalla miettii, että onkohan tämä nyt ihan korrektia. Paikka jätti todella hämmentävät fiilikset, enkä vieläkään oikein tiedä, miten siihen pitäisi suhtautua.

    • Anna K.

      No olipa hyvä, että nyt selvisi. 🙂
      Jos on ollut jo 1800-luvulla ihan korrektia tehdä tuollainen paikka, niin kyllä mun mielestä on ihan korrektia ihastella niitä luutaideteoksia nykyään. Ymmärrän kyllä fiiliksesi. Se on kummallinen paikka.

  • Sonja | FIFTYFIFTY

    No johan nyt! Ihan mahtavalta vaikuttava paikka! 😀 Luurangoista koottu kattokruunu, todella kiinnostavaa. Muistan kun joskus nuorempana googletin Prahan astrologista kelloa ja näin ne luurangot, ajattelin kellon olevan jotenkin tämän tyyppinen, suorastaan karmivalla tavalla kiehtova tapaus. Mutta se kellohan oli todella pliisu, tässä on kyllä sitä jotain! Kiitti vinkistä!

    • Anna K.

      Tuo on kieltämättä aika mahtava paikka, ainakin hyvin erikoinen. Prahan kuuluisa kello nähtiin myös, mutta siinä ei tosiaan mitään kovin maagista ole. Luukirkkoa voin hyvin suositella, jos haluaa nähdä jotain outoa.
      Olepa hyvä, kiva että kiinnosti.

  • Mari

    Onpa erikoinen paikka! Ehdottomasti pitää päästä tuonne ennen kuin on itse tuhkana purkissa! Kiitti vinkistä, tää on mennyt mulla ihan ohi. Maailma on outo ja ihmeellinen!

    • Anna K.

      No niin on! Tuhkasta onkin sitten vaikeampi tehdä tällaista taidetta. 😀 Käymisen arvoinen paikka ja sopiva retkikohde Prahasta, muutamassa tunnissa ehtii.

  • Stacy Siivonen

    Paska juttu, että turakaiset ovat pilanneet paikan! Toivottavasti KGB-juna vie ne jonnekin kauas pois… tuo on nimittäin näkemisen arvoinen mesta!

    • Anna K.

      Ei hätää, ei paikka vielä pilalla ole. Joulun välipäivinä toki väkeä oli jonkun verran, mutta ei ryysikseksi asti. Ja nyt puhun siis elävistä.

      • Stacy Siivonen

        Yllättävästi tuli minulle reissu Tsekkeihin ja pistän tuon nähtävyyksien listalle. Saa nähdä, kuinka toteutuu. Aina on, ins allah, ins allah.

        • Anna K.

          Onpa hieno juttu! Tuonne kannattaa mennä, on niin outo paikka ja sinne pääsi Prahasta näppärästi. Toivottavasti toteutuu!

  • Reissaaja1

    Tuonne pitäisi kyllä päästä, vaikka se onkin hmm. hieman outo kohde. Muistelen, että ensimmäisen kerran paikka tuli vastaan Amazing Racessä, kun kilpailijat laitettiin kirkkkon tekemään jotain tehtävää. Ja silloin jo tuli mieleen, että Wau mikä paikka, erityisesti kun ollaan vielä Euroopassa, eikä esim. Aasiassa.

    • Anna K.

      Mäkin muistan sen ohjelman, en tosin tätä kyseistä kohdetta siinä. Musta se oli tosi ahdistava kun koko ajan oli niin kiire! Mä oon hidas nautiskelija luonteeltani, en voinut sitä kovin usein edes katsoa, kun ärsytti niin paljon. 😀
      Mutta paikka on tosiaan wau.

  • Anna | Tämä matka -blogi

    Olen käynyt Rooman vastaavassa, sekä monissa katakombeissa. Minusta musta huumori sopii tällaisiin paikkoihin. Kapusiinimunkkien luukappelin muistutus: ”Me olimme kerran sellaisia kuin te nyt. Te tulette kerran sellaisiksi kuin me nyt” on ihan aiheellinen.

    • Anna K.

      No just tuota pointtia mä tuon viimeisen kuvan kuvatekstissä hain. Turhaa kauhistella kuolemaa, kun jokainen kuitenkin tietää kuolevansa. Kapusiinimunkit ovat kirjoittaneet viisaasti ja niin viiltävän osuvasti.
      Roomassa jäi katakombit näkemättä, pitää mennä sinne varmaan joskus uudestaan.

    • Anna K.

      Meinaatko mahdollisesti niitä Phnom Penhin lähellä olevia kuoleman kenttiä? Muistan että siellä oli pääkalloja jonkin sortin lasikaapissa, joku muistomerkkihän se oli, mutta aika kamala.

  • Kati / Lähinnä Kauempana

    Onpa hauska paikka! Ja samalla vähän riipivä. Olisi kyllä ollut paljon mielenkiintoisempi kuin se kulahtanut seksimuseo missä me käytiin. 😀 Me käytiin Pariisin katakombeissa ja siellä oli pääkalloja poikineen myös.
    Ja Kambodzan kuoleman kentillä, mutta siellä ei naurattanut kyllä yhtään.

    • Anna K.

      Tännehän toki kesti noin tunnin Prahasta junalla eli ihan niin helposti saavutettava tämä ei ollut kuin keskustan seksimuseo. Ja muutenkin vähän erilainen paikka. 😀
      Katakombit mulla käymättä, niihin on joskus ja jossain vielä päästävä.

  • Tiia(ntai)

    No voi köpö: Olen nähnyt tuon paikan vuosia sitten jossain blogissa, mutta en yhtään muistanut, että se oli Tšekissä! Jäipä siis Prahan-reissulla näkemättä. Mutta ainakin on taas yksi syy lisää matkustaa sinne uusiksi, ja ainakin nyt tiedän jo valmiiksi suurin piirtein, miten tuonne pääsee 🙂 Hämmentäviä nuo paikallisten ohjeistukset ja ohjeistamattomuudet.

  • Anna K.

    Prahassa on niin paljon muutakin mielenkiintoista, että helposti joku juttu jää näkemättä. Ensi kerralla sitten. Toivottavasti ohjeista on apua, paikallisiin kun ei voi aina luottaa.

    • Anna K.

      Prahassa sai ylipäätään vielä usein neuvostotyylin palvelua, mikä musta oli tosi yllättävää. Äiti ja tytär oli ensin ihan kivoja mut sitten ohjeet loppui kuin seinään. Hämmentävää. Toivottavasti mun ohjeilla löytää perille. 🙂

  • Pirkko / Meriharakka

    Kieltämättä oudon tuntuinen paikka. Ehkä pääkalloilla voi sitten vaikka koristella kirkon tilanteessa, että kyseiset ihmiset ovat kuolleet luonnollisen kuoleman. Kambodzan kuoleman kentillä, esimerkiksi, pääkallokasoja ei liene kukaan pidä kivoina tai hauskoina …

    • Anna K.

      Näistä muinaisista ihmisistä ei tainnut monikaan päästä kokemaan sellaista ihmettä kuin luonnollinen kuolema, sillä kuten kirjoitin, he kuolivat joko ruttoon tai hussilaissodissa.
      Mun mielestä tässä vaikuttaa myös aika, Kambodzan kauheuksissa on kuollut myös minun ikäisiä ihmisiä ja kertakaikkisen kammottavalla tavalla. Keskiajasta on niin pitkä aika, että siihen suhtautuu eri tavalla. Elämä oli ylipäätään lyhyt ja todennäköisesti vaikea.
      Kirkon koristelun idea on muuten ylösnousemuksen ylistäminen. Minusta pääkallo ei ole sama asia kuin ihminen. Se on jäänne ihmisestä.

  • Merituuli

    Minussakin tämä herättää hyvin ristiriitaisia tunteita. Paikka on karulla tavalla kaunis, mutta kuolleiden ihmiesten jäännösten käyttäminen koristeena ilman heidän edeltävää lupaansa…en todella tiedä mitä ajatella.

    • Anna K.

      No ihan varmaa on ainakin se, että näiltä ihmisiltä ei ole kysytty lupaa. Kuten ei heiltä kysytty sitäkään, haluatko lähteä sotimaan tai haluatko ruton. Mun mielestä keskiaikaa ei vaan voi mitenkään verrata nykyaikaan. Nämä koristeet tuovat tabuksi koetun kuoleman niin lähelle nykyihmistä, että se kammottaa monia.
      Ristiriitainen paikka, toden totta.

  • Terhi / Muru Mou

    No onpas erikoinen kirkko! Minulle tuli tästä mieleen Kambodzan kuoleman kentät, ja siellä ei kyllä minkäänlainen huumori tullut mieleenkään. Joten samanlaisia ajatuksia tämä herätti kuin Pirkollakin: paikan hauskuus riippuu siitä, miten nämä ihmiset ovat kuolleet. Toivottavasti luonnollisesti 🙂

    • Anna K.

      Minusta sillä taas ei ole mitään merkitystä miten nämä muinaiset ihmiset ovat kuolleet, vaan milloin.
      Olen käynyt Kambodzan kuoleman kentillä ja tiedän miten kammottava paikka se on, enkä oikeastaan tiedä, miksi niin moni vertaa tätä siihen. Aivan tyystin erilaiset paikat, vaikka kummassakin on pääkalloja esillä.
      Enkä myöskään sanoisi, että luukirkko on hauska paikka,vaikka sieltä voikin löytää myös humoristia piirteitä. Se on outo, joka herättää monia tunteita.
      Niin ja eivät kuolleet luonnollisesti (sotia ja ruttoa) ja mitä se loppujen lopuksi olisi keskiajalla edes tarkoittanut?

  • Johanna Hulda

    Olin Tsekissä vaihto-opiskelemassa, mutta en käynyt tuolla ollenkaan. Se on vähän jäänyt harmittamaan, mutta luulen että ehdin vielä ennen kuin kuolo korjaa – vaikka mistä sitä tietää. Luontokohteet vetivät enemmän puoleensa, mutta Brnossa kävin katselemassa luita jossain hautaholvissa.
    Tsekkiläiset junat ovat kyllä ihania. Kerran yöjunassa mentiin aika reippaasti Prahan ohi, mutta onneksi oli aamu ja asia korjaantui helposti hyppäämällä takaisin Prahaan menevään junaan. 🙂

    • Anna K.

      Musta olis ollu kivaa matkustaa junalla enemmänkin. Se oli edullista ja jos nyt ei niin huippunopeaa, niin ainakin tunnelmallista. Eikä meillä mikään kiire ollutkaan, lomalla. 🙂

  • Anna | Muuttolintu.com

    Junalla matkustaminen on kivaa! Road trippailun jälkeen se on varmaan suosikkitapani matkustaa. Onpa tosiaan kaikessa karmivuudessaan kiehtova paikka. Täytyy pitää mielessä, kun joskus lähdetään Prahaan.

    • Anna K.

      Oi, kiitos! Tämä oli niin erikoinen paikka, että tästä oli helppo kirjoittaa. Paikan historiakin on niin kummallinen ruumishuoneesta pääkallokirkoksi.

  • Miika ♥ Gia | matkakuume.net

    Kutna Hora on kyllä aikamoinen paikka. Kävin siellä kymmenkunta vuotta sitten, ja aika rauhassa sai vielä silloin käyskennellä, etenkin kun taisin jäädä vieläpä yöksi Sedleciin.

    Mielenkiintoinen kokemus oli myös kierros läheisessä hopeakaivoksessa. Selostus oli harmikseni tsekiksi.

    • Anna K.

      Kiva, että Kutna Hora on muillekin tuttu. Nimikin on niin koominen. Hopeakaivoksesta luin jostain opaskirjasta, mutta se jäi väliin, kun haluttiin takaisin Prahaan iltapäiväksi.

    • Anna K.

      Toisaalta kun kirkon idea oli ylösnousemuksen kunnioittaminen niin ehkä painajaiset jäisi väliin? Pyhä paikka vielä kaiken lisäksi.

    • Anna K.

      Mä en ole Roomassa käynyt vastaavassa mut useammassa kommentissa se on mainittu. Tämäkin on yllättävän tunnettu, sullekin osattiin suositella.

    • Anna K.

      No niin, täältähän se Rooma taas tuli vastaan. 🙂 Pitäis varmaan käydä sielläkin joku kerta kun seuraavan kerran Roomassa piipahdan. Vois verrata miten samanlaisia ovat.

  • Lotta | Watia.fi

    Onpa mielenkiintoinen mesta! Praha on varmasti tulossa matkakohteeksi lähitulevaisuudessa, joten tää täytyy ehdottomasti käydä katsomassa. Kiitos hyvästä vinkistä!

  • Arto / Cocoa etsimässä

    Jännä paikka! Kuin jostain Tim Burtonin elokuvan lavastuksista – tai ehkä Timppa on ottanut leffoihinsa vaikutteita tuolta? Yhtä kaikki, varsin mielenkiintoinen kirkko!

    Kun yllekirjoittaneesta joskus aika jättää, ei minulla olisi mitään sitä vastaan, että kuuppa laitettaisiin jonnekin nähtäville ja turistilaumat tulisivat innoissaan ottamaan kuvia ja sanomaan ”moi!”. =D

    • Anna K.

      No nyt on asenne kohdallaan! Siinä vaiheessa kun pääkalloina ollaan, niin ei varmaan paljon oo väliä missä se kallo sijaitsee. 😀 Tuo muuten olisi mieletön paikka jonkun leffan kulisseiksi.

  • duunireissaaja

    Kiitos hyvästä vinkistä. Kun nyt ollaan kaverin kanssa joka tapauksessa päätetty ihmismassoja lähteä uhmaamaan Prahaan, niin päiväksi voisi livahtaa vähän rauhallisemmille seuduille.

    • Anna K.

      Rohkeasti kohti Prahaa, se on oikein, keväällä esim. voi olla ihan eri meininki kuin joulun aikaan. Kannattaa ehdottomasti käydä tuolla! Noi kallot ei ainakaan teitä ahdistele! 😀

  • Kaisa

    Onpa outo paikka, josta en olekaan kuullut aikaisemmin. Keskiajalta säilyneissä rakennuksissa on kyllä usein muutenkin jotain synkkää ja karmivaa, vaikkei nyt ihan luita olisikaan esillä.

    • Anna K.

      Keskiajalta säilyneet rakennukset on ihania! Ne on kauniita ja niissä on tunnelmaa. Tämä oli tietysti ihan omaa luokkaansa, niin outo ja kummallinen.

  • Heidi / Fiiliksiä & hetkiä

    Paikka on nimenä tuttu ja monesti suositeltu, mutten ole kummallakaan Prahan-reissullani (enkä muilla Tsekkireissuilla) päässyt tuolla vielä käymään. En tosin ihan tuollaiseksi sitä tiennyt, mutta kiitos kivan (voiko tässä tapauksessa sanoa kivaksi :)) juttusi, tiedän paremmin 🙂

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *