Yleinen
-
Havannan syvin olemus
Havannalla on kahdet kasvot. Kauniiksi puunattujen vanhan kaupungin aukioiden ja muutaman turistikadun takaa avautuu toisenlainen Havanna. Meluisa, rähjäinen, haiseva, aito ja samalla asukkaidensa syvästi rakastama kotikaupunki. Totta puhuen, en ole aiemmin juurikaan tykännyt Havannasta, jonne olen päätynyt kerta toisensa jälkeen työmatkoillani. Olen aina yöpynyt joko keskustan ulkopuolella suurissa hotelleissa tai omatoimisesti yksityismajoitukessa (casa particular) likaisessa Centro Havannassa, kaukana viihtyisiltä alueilta.Niinpä minun ja Havannan rakkaustarinassa vasta kuudes kerta toden sanoo. Löysin lopulta Havannasta jotain, joka teki minuun vaikutuksen. Ehkä siksi, että ensi kertaa minulla oli aikaa antaa mahdollisuus tälle kaupungille.Ja kas, eteeni avautui helposti saavutettava, eksoottisen erilainen (ja eroottinen!) Havanna, kaunis ja kaoottinen, riehakas, rehevä, reilusti oma itsensä. Pikkuhiljaa huomasinkin pääseväni…
-
Viisi vinkkiä Vilnaan
Vilna on näppärä viikonloppukaupunki, johon ehtii hyvin tutustua jo muutamassa päivässä. Kun kaikki on lähellä, kävelymatkan päässä, jää aikaa hengailla myös vehreissä puistoissa ja lukuisissa kahviloissa. Tässäpä teille lista, mitä Vilnassa kannattaa nähdä ja tehdä. Edullistakin on! Gediminasin linnatorni nököttää puiston keskellä, viattoman oloisen kukkulan laella, mutta totuus on ihan toinen: pikku nyppylä muuttuukin pirullisen jyrkäksi mäeksi, jonka mukulakivillä ei ole ollenkaan mukavaa kävellä. Puuskututtaa! Onhan ylhäältä toki ihan kivat maisemat, mutta jotenkin sen läähätyksen jälkeen olisin odottanut jotain vähän komeampaa. Käymisen arvoinen silti, eikä sitä voinut jättää väliinkään, kun torni näkyi niin houkuttelevana Pilies Gatve kadulle. Pyhän Annan ja Bernhardin kirkko ovat ihan kylki kyljessä, niin että kauempaa nämä kaksi punatiilistä…
-
Parasta Kroatiassa: meri!
Aurinko ja meri maalaavat yhdessä taulun, sen kaikista kauneimman. Vaalea hennon vihreä, turkoosinvihreä, tummempi turkoosi, turkoosinsininen, kirkkaansininen, tummansininen. Väriloiston päälle aurinko piirtää lumoavat, välkehtivät kuvionsa. Parasta kaikesta on se, että siihen voi hypätä itse mukaan! Viikko sitten pääsin polskimaan kirkkaissa, turkoosinvihreinä kimmeltävissä vesissä Kroatiassa. Se, jos mikä, kuuluu elämysten kärkikastiin lomillani. Jotenkin tuntuu siltä, että mitä enemmän matkustan, koen ja näen, sen tärkeämmiksi muuttuvat ihan pienet asiat, ne yksinkertaiset ja melkein itsestäänselvyydet – niinkuin meri. Tällä kertaa olin matkalla ystäväni Marin ja hänen tyttärensä Bean kanssa. Koska meillä oli mahdollista olla reissussa vain viisi päivää ja halusimme kuitenkin saarelle, valitsimme Soltan saaren aivan Splitin edustalta, jonne on hyvät lauttayhteydet. Maslinican kylästä löytyi meille…
-
Ensifiilikset Vilnasta
Terveiset vireästä Vilnasta, suoraan paikan päältä ja tuoreeltaan ensimmäisen päivän jälkeen kirjoitettuina. Vilna on todella kiva! Täällä on valtavasti kahviloita, ravintoloita ja viinibaareja, ihan vieri vieressä kaduilla. Jo pelkästään siitä tulee eloisa fiilis ja kun siihen lisätään tyylikkäästi pukeutuneet, ystävälliset kaupunkilaiset, niin ollaan hyvin Keski-Eurooppalaisissa tunnelmissa. Neuvostoaikakin muistuttelee itsestään mm. uljaiden arkkitehtonisten mestariteosten muodossa. Puistoja on paljon ja ihmiset viihtyvät niissä, kaiken ikäiset kokoontuvat alkuillasta tapaamaan tuttujaan puiston penkeille. Jotenkin tuntuu, ettei Helsingissä tehdä näin, ainakaan näin laajassa mittakaavassa, vaikka hyvin se meilläkin onnistuisi.Kun kaupoissa puhun englantia, ollaan kovin uteliaina kysymässä mistä päin olen ja suomalaisuus on täällä jotenkin nyt wau. En tiedä miksi, mutta useampi on ollut innoissaan siitä. ”Cool…
-
Skopelos, sä veit mun sydämen
Eihän se toki ollut ensimmäinen kerta. Sydän-parka on koetuksella jokaisen Kreikan matkan jälkeen, jokaiselle saarelle lienee jäänyt palanen sydäntäni. Ei Jorgokselle, eikä kenellekään muulle, vaan merelle, auringolle, valkoisille taloille, sinisille ikkunaluukuille, virkatuille pitsiverhoille ja pelargonioille, kaikelle sille mikä tekee Kreikasta Kreikan. Mikä siinä Skopeloksessa oli sitten niin ihanaa?Ensinnäkin itse kaupunki on todella kaunis. Skopelokselle tulimme siskoni Kaisan kanssa Alonissoksen saarelta kesäkuisella saarihyppelyllä. Heti satamasta nähtynä kaupunki oli hurmaava. Tiesin heti että tästä paikasta tykkään.Neljän kukkulan päälle rakennettu kaupunki on esteetikon unelma. Katsoipa sitä mistä kulmasta tahansa, aina se näyttää yhtä houkuttelevalta. Sellainen kauneus saa minut hyvin onnelliseksi, tuntuu että suu kääntyy hymyyn ihan väkisin. Ihan erilaista kuin muualla KreikassaSkopeloksella ei…
-
Rakkaudella Nizzalle
Viikko sitten tulleet kauhu-uutiset Nizzasta saivat hiljaiseksi. Tai ensin puhua pälpättämään ja ihmettelemään miten tuollainen on mahdollista. Vaikka totta puhuen, ei se tullut edes täytenä yllätyksenä. Kun keväällä, Pariisin iskujen jälkeen, varasimme ystävän kanssa matkaa Nizzaan, kävi mielessäni, että Nizza voisi ihan yhtä lailla olla terroristien kohde, onhan se suuri ja suosittu kaupunki. Nizzan lentokenttä on Ranskan toiseksi vilkkain ja Ranskan Riviera houkuttelee valtavia määriä niin ranskalaisia kuin ulkomaisia lomailijoita, ja onhan jo Nizzassa pelkästään puoli miljoonaa asukasta, siihen koko Riviera vielä päälle. Silti tuntui, että ei ei ei, en halua uskoa tätä, ei Nizza! Tuntui todella pahalta. Ihan erilaiselta, kuin kamalat uutiset paikasta, joka ei ole tuttu, jossa ei…
-
Hyvän mielen majatalo
Aamiainen päivänvarjon alla terassilla, näköala kohti upeaa, valkoista kukkulakaupunkia, selän takana valtava bougainvillea-pensas, kulhossa kreikkalaista jukurttia ja hedelmiä, auringonvalo ja taivaalla kiitävät sirittävät pääskyset. Yhtään onnellisempi en voisi olla. Oli niin aikainen aamu, että teki mieli pitää vielä silmiä kiinni katamaraanin kyydissä. Perillä Skopeloksella ei väsymyksestä ollut enää tietoakaan. Ihana kaupunki loisti aamuauringossa ja mielen valtasi onni ja kupliva jännitys: täällä saadaan siis viettää pari seuraavaa päivää. Onpa ihanan näköinen paikka! Satamassa meitä odotti talon emäntä Evangelia. Hän johdatti meidät heräilevän kaupungin läpi talolleen ja saimme huoneenkin heti aamusta. En ikinä unohda, miltä näkymä huoneemme ikkunasta näytti. Se jos mikä, oli rakkautta ensisilmäyksellä. Paitsi, että aamuauringossa kylpevä kaupunki oli täydellisen…
-
Voi mikä ihana pikkupoukama!
Pieni on kaunista. Se on minun mottoni monessa asiassa ja nykyään ehdottomasti myös rannoissa. En ymmärrä alkuunkaan, miksi edelleen mainoksissa hehkutetaan ”kymmenen kilometriä upeaa hiekkarantaa”, kun vähempikin riittäisi aivan varmasti. Kuka sen edes jaksaa kävellä päästä päähän? (Takaisinkin pitäisi vielä jaksaa marssia.) Silti ihmeen sitkeässä elää käsitys, että turisti haluaa mennä nimenomaan suurelle rannalle, hiekkarannalle. Miksi ihmeessä? Kreikkalaisella Alonissoksen saarella lähdimme siskoni Kaisan kanssa päiväretkelle Votsin kylään ja rannalle, josta olimme nähneet etukäteen kuvia netissä. Matka oli sen verran pitkä ja ilma niin kuuma, että kävellen matkalle olisi nääntynyt, joten päätimme hurauttaa sinne taksilla. Heti kohteen kuultuaan taksikuski sanoi, että ei sinne kannata mennä. Votsi on satama ja pieni kylä. It’s…
-
Oodi päiväkänneille
Myönnän. Minulla on varsinkin matkoilla pahoja tapoja. Siis sellaisia että haahuilen koko päivän jossain ihanassa kylässä kuvaamassa, kuljeskelemassa, kipuamassa ja kapuamassa, kunnes raahaudun nälkäkuoleman partaalla illalla ”kotiin”. Siinä vaiheessa ei jaksa enää muuta kuin hakea noutopizzan, selata sen päivän sadat otokset ja silmät ristissä siirtää ne koneelle ja kaikkien ihmeteltäviksi internetin ihmeelliseen maailmaan. Hei haloo! Mihin unohtui loma?! Rentoutuminen, laiskottelu, relaaminen? Siunattu olkoon alkoholi, tuo liian aktiivisen matkaajan mielen turruttava aine! Kiitos myös ihanalle seurueelle, jonka kanssa malttaa asettua ja kerrankin vain nauttia hetkestä (plus hiukan/huikan juomaa tietenkin). Pikkukaupungin charmiaAntibes, päiväretkemme kohde, oli ihan kivan oloinen kaupunki; jos jostakusta tuntuu siltä, että mieluummin kiertelee kaupungin katuja kuin istuu rannalla relaamassa (ryyppäämässä),…
-
Menton – melkein kuin Italiassa
Menton on merkillinen kaupunki. Kirkkaan väriset talot ja kaduilla kuuluva mukavasti soljuva italian kieli saavat uskomaan, että olet saapasmaassa, mutta ehei, tämä aivan rajan tuntumassa sijaitseva kaupunki kuuluukin Ranskalle. Mentoniin pääsin käymään toukokuun lopussa, kun teimme sinne päiväretken Nizzasta. Bussi nro 100 vie Nizzan satamasta (pysäkki Le Port) Mentoniin vajaassa tunnissa. Mentonin bussiasema ei ole aivan vanhan kaupungin vieressä, joten jäimme kyydistä pari pysäkkiä aikaisemmin. Kymmenessä minuutissa kävelee vanhaan kaupunkiin, varmaan nopeamminkin, jos ei pysähdy koko ajan kuvaamaan. Ranskan rivieralla on todella hyvä bussiverkosto, bussit ovat uusia ja siistejä ja hinta on naurettavan halpa: 1,50e/kyyti. Maisemat rantatiellä ovat upeat, kun toisella puolella on kukkuloille rakennettuja taloja ja toisella turkoosinsinisenä kimmeltävä…
