Yleinen

  • St-Paul-de-Vence – Ranskan rivieran kaunotar

    St-Paul-de-Vence kuuluu niihin kohteisiin, joista olen joskus muinoin nähnyt kuvan ja päättänyt, että tuonne vielä joskus haluan mennä. Se näytti niin houkuttelevalta: kukkulan päälle rakennettu kylä, kuin kruununa muutenkin upeassa maisemassa. Eikä kylä pettänyt minua: se oli ihan yhtä kaunis kuin kuvissakin. Turha kuitenkaan luulla, että St-Paul-de-Vencessä saisi käyskennellä kaikessa rauhassa melkein yksikseen kapeiden kujien labyrintissä. Kaikkea muuta. Millasta mahtaa olla kuumimpaan turistiaikaan, kun jo toukokuussa turistiryhmiä sai väistellä kapealla pääkadulla. Kadulla oli niin vieri vieressä taidegallerioita, että se latisti ainakin minun fiiliksiä: onko tästä kauniista kylästä tehty pelkkä turistirysä? Onneksi pienemmillä kujilla tunnelma oli toinen. Ruusuja, jykeviä kiviseiniä, hennon värisiä ikkunaluukkuja (niin hienostuneita!) köynnöksiä, kiiltäviksi kuluneita vanhoja portaita. Joka…

  • Risteily Hurtigrutenilla – viikossa talvesta kevääseen

    Kirkkoniemestä eli norjalaisittain Kirkenesistä Bergeniin on 2300 kilometriä. Huhtikuun puolivälissä Jäämeren rannan kaupungeissa saa vielä talsia lumessa, kun taas reitin eteläisissä satamissa hiirenkorvat ja leskenlehdet kurkottelevat kohti aurinkoa. Kuuden päivän matkalla etelään laiva pysähtyy 34 kertaa, mutta matkustajat pääsevät suunnilleen kerran päivässä tutustumaan johonkin satamaan. Tuolloinkin pysähdys on ehkä vain tunnin mittainen. Osassa satamista pysähdytään yöllä eli kaikkia kohteita ei pelkästään toiseen suuntaan mennessä ehdi nähdä. Siksi moni onkin kyydissä sen koko 11 päivää, minkä edestakainen matka kestää. Ne satamat jotka missaat pohjoiseen mennessä nukkumalla, ovat etelään tullessa päiväkohteita. Hurtiguten on nimittäin edelleen rahtilaiva, mihin tehtävään se aikoinaan perustettiinkin: kuljettamaan tavaraa, postia ja ihmisiä hankalakulkuisella rannikolla paikasta toiseen. Turismikin tuli kuvaan…

  • Procida – Caprin tuntematon pikkusisko

    Siinä missä Napolinlahden kaunotar, Capri, on kuin glamouria tihkuva, maailmanluokan filmitähti, jonka kaikki haluavat nähdä, on sen naapurisaari Procida, kuin ujo pikkusisko rikkinäinen mekko päällään leikkimässä paljain jaloin rantahietikolla.Juuri siinä sen viehätys piileekin. Procida on säilyttänyt nukkavierun aitoutensa, joka vetoaa aitoutta etsiviin. Procida sijaitsee Capriin verrattuna Napolinlahden vastakkaisella puolella, kylpyläsaarena tunnetun Ischian vieressä. Toisin kuin kuuluisammat naapurinsa, se on saanut jatkaa omaa elämäänsä ilman turistiryntäystä ja törkyhintoja.Omasta käynnistäni Procidalle on kulunut viisi vuotta, mutta uskon, että saari on pysynyt melko lailla entisellään, kun tämän vuoden kesäkuun Lonely Planet -lehti listaa saaren yhä ”secret Mediterranen islands” -kastiin. Miten sinne pääsee?Procidalle pääsee Napolista kantosiipialuksella tai laivalla. Muistan, että meille tuli aikamoinen kiire aamulaivaan ja ehdimme satamaan kymmenisen minuuttia ennen laivan lähtöä. Lippuluukuilla oli…

  • Kielletty uima-allas – kurkistus matkapäiväkirjaan

    Viikko sitten Hesarin NYT-liitteessä (14.8.) oli mielenkiintoinen juttu matkapäiväkirjan ja matkablogin eroista. Toimittaja ja bloggaaja Roosa Murto kirjoitti jutussa, että blogiteksti on siloiteltua totuutta, kun taas päiväkirjaan kerrotaan kaikki, myös matkan huonot hetket. Ajattelin että ehei. Ei minun blogissani. Se on rehellinen ja aito. Kerron asiat niin kuin ne on, keskityn positiivisiin juttuihin, sillä kuka nyt valitusta haluisi lukea.Vertailun vuoksi etsin vanhoja matkapäiväkirjojani, joita kirjoitin ennen bloggaamista. Ja da-daa. Siellä minua odotti ihan toinen Anna. Räväkkä, kaunistelematon, suorasanainen, armoton. Kirjoituksissa oli täysin eri tatsi kuin nykyään. Tai no, mitä tässä selittelemään, lukekaa itse. 19.7.2012 Keszthely, kamala Balaton Pilvinen päivä rantakohteessa, saa nähdä mitä tekemistä keksitään tässä perslävessä. Tää Balaton on tosi outo. Niin neukkutyylinen,…

  • Milos: rantaelämyksiä moneen makuun

    Perheen toiveranta on erilainen kuin himouimarin tai valokuvauksellisia maisemia etsivän. Siksi kannattaa ottaa selvää rantojen eroista. Tänään esittelen kolme rantaa Milokselta, jokaiselle jotakin. Millainen on sinun unelmiesi ranta? Paleochori: uimareiden unelmaJos pohjoisrannikolla tuulee niin että tukka lähtee, kannattaa suunnata suojaisalle etelärannikolle. Tämän vinkin saimme hotellimme respasta Polloniassa. Perille pääsee helposti paikallisbussilla.Paleochorin ranta on pitkä ja vaaleahiekkainen. Vesi on kirkasta ja ihanan turkoosinsinistä. Rantamaisemaan tuo oman lisänsä vaaleat kalliot, joissa on myös hienoja pikkuisia luolia. Oivia kuvauspaikkoja! Täällä on tilaa uida ja temmeltää. Kirkkaissa vesissä voi myös snorklata, vaikka Välimeren kalat ei niin värikkäitä olekaan. Näissä vesissä viihtyy himouimari tunnin jos toisenkin. Pollonia: perheiden paratiisiKaunis, puolikuun muotoinen lahdenpoukama kaartuu heti Pollonian bussipysäkin edessä. Ollaan ihan pikkukylän keskustassa,…

  • Tunnetko jo kreikkalaisen Miloksen saaren?

    Milos ei ole valmismatkakohde ja siitä syystä vähemmän tunnettu Kreikan saarista. Jos etsit monipuolista ja aitoa Kreikan kohdetta, Milos on oiva valinta. Listasin viisi kohdetta, jotka Miloksella ainakin kannattaa nähdä. Välimatkat ovat lyhyitä, joten nämä ehtii näkemään hyvin parissa päivässä. Jos haluat myös nauttia rantaelämästä, lisää pari päivää lomaasi. AdamasKun laiva saapuu Milokselle ja matkustajasilta laskeutuu, avautuu ensimmäinenä näkymä, yllätyksellisenä kuin joulukalenterin luukusta, valkoiseen Adamaksen pääkaupunkiin. Matkustajat nimittäin käsketään hyvissä ajoin laivan ikkunattomaan pohjakerrokseen, joten yleisnäkymää kaupungista ei ehdi laivan kannelta saada.Adamas on kiva pikkukaupunki, hyvin tyypillinen rantakadun ravintoloineen ja kuppiloineen. Adamaksesta on parhaat bussiyhteydet eri puolille saarta. Bussiliput 1,60e – 1,90e kylästä riippuen. PlakaYlhäällä kukkulan laella sijaitsee Plaka, joka on selvästi Adamasta vanhempi kylä. Täällä kujat ovat kapeammat, tavernoiden pöydät ripoteltu…

  • Pelasta Kreikka – 10 syytä matkustaa sinne nyt!

    Kun tulin kotiin Kreikan saarihyppelyltä, sain jatkuvasti vastailla kysymykseen no millaista siellä oikein oli? Ihan tavallista, niin kuin nyt Kreikassa on. Ei Kreikka ole muuttunut miksikään turistin kannalta. Mutta siellä asuvia tilanne rassaa ja pahasti. Siksi Kreikka ja kreikkalaiset tarvitsevat matkailueurojamme kipeämmin kuin koskaan. Listasin kymmenen syytä, miksi sinne pitää matkustaa juuri nyt. 1. Kreikka on sama ihana, sinivalkoinen Kreikka kriisistä huolimatta, eikä turistin lomaan kriisi vaikuta mitenkään. 2. Kreikassa on yhtä turvallista kuin aina. Vaikka uutisissa näytetään kuvaa Ateenan mielenosoituksista, lomasaarilla on rauhallista. 3. Kreikassa on helppoa matkustaa. Laivoilla ja katamaraaneilla pääsee saarelta toiselle näppärästi ja edullisesti (myös päiväretkille), bussiyhteydet saarilla kylien välillä ovat hyvät, eikä taksitkaan kalliita. Liftaaminenkin onnistuu! 4. Pieniä, kodikkaita hotelleja on jokaisessa kreikkalaisessa kylässä tai kaupungissa hyvin tarjolla.…

  • 10 vinkkiä Jerseylle: mitä nähdä ja tehdä?

    Jerseyn saaren nähtävyyksistä riittää jokaiselle jotakin. Historiasta kiinnostunutta hemmotellaan ja uljaista maisemista nauttii jokainen. Pienellä saarella ehtii bongaamaan monta kohdetta saman päivän aikana. GoreyGoreyn kylä on jo itsessään näkemisen arvoinen, mutta Mont Orgueilin linna on sen ylpeys, kuin kruunu kauniin kylän yllä. Linna on 1200-luvulta ja sen monissa sokkeloisissa käytävissä ja kolkoissa huoneissa riittää ihmeteltävää. Ylhäältä aukeavat hienot näkymät merelle ja kylään. Varaa reilusti aikaa, olitpa sitten historiafriikki tai valokuvaukseen hurahtanut. Kauppahalli ja kalahalliSt Helierin, saaren pääkaupungin, kauppahallista saa parhaat tuliaiset, jos haluaa ostaa paikallistuotteita. On kuuluisaa Jersey Royal -perunaa, siideriä, fudgea ja tietenkin black butteria, eli hillomaista omenista ja siideristä tehtyä mustaa tököttiä, jota voi syödä vaikka juustojen ja keksien kanssa.Kalahallissa…

  • Fifty shades of green – SARK

    Puiden varjostama kapea hiekkatie vie kylästä peltomaisemien halki kohti saaren jylhintä maisemaa. Vanhat graniitista rakennetut kivitalot kukkivine pihoineen reunustavat tietä, vastaan tulee hevoskärryjä ja vanhoja traktoreita. Kissa loikoilee pihalla auringon läikässä ja juoksee kisuttaessa silitettäväksi. Kaikkialla on vehreän vihreää, kaikissa mahdollisissa sävyissä.Tätä kaikkea on Sark. Hevoskärryjen ja polkupyörien saariSark, yksi Kanaalisaarista, sijaitsee Englannin kanaalissa, lähempänä Ranskan rannikkoa, kuin Englannin. Se on niin viehättävä paikka, että on vaikea uskoa tuollaisen paikan olevan olemassa hektisessä nykymaailmassa.Sarkilla ei ole ollenkaan autoja, ei katuvaloja, (no eipä oikeastaan katujakaan) ei asvalttia, ei liikennemerkkejä. Siellä liikutaan joko kävellen, pyörällä, hevoskärryillä tai traktorilla.Tällaiselle maalla kasvaneelle tytölle se on kuin kurkistus menneeseen, jolloin keskellä tietä saattoi turvallisesti ajaa pyörällä. Sark oon niin suloinen, että sen…

  • Joulun alla Ateenaan

    Ateenasta ei tule ensimmäisenä mieleen, että sinne menisi matkalle joulukuussa. Keski-Euroopan kaupungit joulumarkkinoineen ja hienosti valaistuine katuineen ovat se tyypillisempi vaihtoehto. Mutta Ateena on kelpo vaihtoehto! Alkutalven pimeyttä ja räntää voi paeta myös Akropoliin juurelle. Viime vuoden lokakuussa seikkailin Kreikan saarihyppelyllä, joka päättyi muutamaan päivään Ateenassa. Ateena oli vähän pakkorako, sieltä oli helpointa lentää takaisin, mutta se osoittautui tosi mielenkiintoiseksi paikaksi. Eihän siellä siis muutama päivä riittänyt. Oli päästävä uudestaan.Ensimmäisellä kerralla lokakuussa ehdin lähinnä kuljeskelemaan keskustassa, mutta joulukuu, jolloin lämpötila ei enää ollut mikään kesäinen, oli mitä mainiointa aikaa tutustua nähtävyyksiin ja museoihin. Museoiden aarteitaTykkäsin aikanaan lukiossa kuviksesta ja varsinkin taidehistoriasta. Muistan katselleeni kuviksen kirjan sivuilta antiikin Kreikan kuuluisimpia taide-esineitä…