Yleinen

  • Mulla kauas menolippu on

    Olin noin viiden vanha, kun rallattelin iloisesti Menolippua, joka siihen aikaan oli listahitti. Liekö universumi kuullut toiveeni jo silloin, sillä kovin matkailuhenkiseksi elämäni onkin muodostunut. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun ostin pelkän menolipun maailmalle. Ja se tuntuu huikean vapauttavalta! Tulen takaisin kun siltä tuntuu.  Lähtöitkujen aikaan Viime viikko oli yhtä suurta tunteiden myllerrystä. Oli viimeinen viikkoni tutussa työpaikassa, tuttujen ihmisten ympäröimänä. Tuntui käsittämättömän haikealta jättää heidät kaikki ja samaan aikaan rinnassa kupli ilo siitä, että olin uskaltanut varata lennon heti sunnuntaille. Ja tällä kertaa pelkän menolennon! Minkäs teet, kun syvällä sisimmässäni asuu seikkailijaluonne, joka vaatii maailmalle, on sen kutsumusta aika ajoin toteltava. Tunnelmat eivät olleet lentolipun varaamisen jälkeenkään pelkästään…

  • Saarenmaan nurmien kauneutta etsimässä

    Saarenmaa on siintänyt haaveissani vuosikaudet romanttisena kohteena, jonne mennään kesäyössä pellavapäänä tanssimaan valkoisten koivujen katveeseen. Myönnän olevani niin vanhanaikainen, että olen hyräillyt Saarenmaan valssia viime aikoina tuon tuostakin, koska siinä on niin viehättävän nostalginen tunnelma. Vaan miten lopulta kävi? Olivatko nurmet niin ainutlaatuisia, että kauniimpaa muuall’ ei löytyä saata? Lunastiko Saarenmaa paikkansa idyllisenä maalaiskohteena? Matkamme alkoi hulppeasti Megastarin business-luokassa, jonne olin saanut lahjaksi pari lippua. (Kyseessä ei ole blogiyhteistyö, vaan muuta kautta saatu mukava yllätys.) Korviini on joskus kantautunut huhuja, että Tallinkilla asiakaspalvelu ei olisi aina ihan priimaa. Täytyy sanoa, että en huomannut palvelussa moitteen sijaa. En kaipaa amerikkalaistyylistä makeilua tekohymyn kera, vaan asiallinen ystävällisyys on enemmän makuuni. Ruokaa koskevat haukut tuntuivat…

  • Rakastuin Kroatiaan 10 vuotta sitten. En rakasta enää.

    Kymmenen vuotta sitten monikaan ei ollut vielä Kroatiassa käynyt ja minä hehkutin sen kirkkaita vesiä, vanhoja kivitaloja ja kaunista luontoa kaikille, jotka suostuivat kuuntelemaan. Moni menikin ja ihastui. Olen käynyt Kroatiassa seitsemän kertaa, joista viisi ensimmäistä matkaa tein peräkkäisinä vuosina. Joka kerta, kun kone nousi kohti kotimaata, katselin kaihoisana ikkunasta turkoosia merta ja ajattelin, että sinne oli päästävä uudestaan. Kroatia oli suuri rakkauteni, kunnes eräällä matkalla tuuli kääntyi. Muistan vieläkin elävästi sen, kun kymmenen vuotta sitten saavuimme Kroatiaan, perille Rovinjin kaupunkiin. Olin matkalla siskoni perheen kanssa, pojat olivat 11 ja 13, eli sopivasti teini-iän kynnyksellä ja valittivat kuumassa, Ljubljanasta lähteneestä bussissa, eikö tämä matka lopu koskaan. Viiden tunnin bussimatka oli kieltämättä…

  • Seitsemällä eurolla etelään!

    Paratiisi löytyy näinä kuumina päivinä lähempää kuin arvaatkaan. Vanha kunnon Pihlis, eli Pihlajasaari odottaa sinua vain vartin laivamatkan päässä keskustasta. Tämän etelänloman hinta ei päätä huimaa ja kuitenkin sen vaikutus on vähintään yhtä rentouttava kuin niiden, jotka suuntauvat tuhansien kilometrien päähän. Tee kesän ekoteko: nauti kesän kuumista päivistä lähimaisemissa. Kai se niin on, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän kaipaa luonnonhelmaan ja rauhoittumaan kaiken hötkyilyn sijaan. Siksi nämä Helsingin edustan saaret ovat ihania pakopaikkoja kaupungin melskeestä. Jos pitäisi valita vain yksi Helsingin edustan saarista, menisin nimenomaan Pihlajasaareen, koska se on lähellä, laivoja menee usein ja ennen kaikkea siksi, että se on todella kaunis. Luonnonhelmassa unohtuvat arjen kiireet, kun varpaat uppoavat kuumaan…

  • Epäonnea lomalla: sadetta, salamoita ja sairaalaan

    Aurinkoloma Kreikassa: varvas paketissa, kissan purema kädessä, yöllisestä oksennus-ripuliepisodista toipumassa, villatakki päällä, aurinkovarjon alla sadetta pitämässä. Kuulostaapa ihan unelmalomalta!  Tälle matkalle osui epäonnea enemmän kuin kenellekään soisi. Kymmenen päivän lomasta viisi sujui loistavissa lomatunnelmissa auringonpaisteesta, lämmöstä ja ihanista maisemista nauttien. Hydra ja Poros antoivat parastaan ja kiipesin kummassakin paikassa maisemajahdissa kauneinta näköalaa etsien. Niitä löytyi, henkeäsalpaavia näkymiä kukkuloiden laelta alas kaupunkiin. Sitten onni kääntyi. Pala minusta jäi Kreikkaan Koko matkan ensimmäisellä uintikerralla, nopealla pulahduksella mereen, onnistuin rantaan kahlatessa potkaisemaan pottuvarpaan kiveen. Aalto horjutti juuri sen verran tasapainoa, että varvas osui kipeästi kiveen. Auts. Olin valinnut rantapaikakseni kivisen tason, ehkä vanhan laiturin perustan, jolle könysin takaisin. Heti kuivalla maalla totuus paljastui: verta valui…

  • Kauneimmat saaret ja reittiehdotukset Kreikan saarihyppelylle

    Saarihyppely  suunnitelmissa, mutta mistä löytää ne parhaat paikat? Listasin suosikkisaareni ja omat saarihyppelyreittini, joiden avulla toivottavasti sinäkin pääset alkuun. Älä ahnehdi liikaa saaria, sillä jatkuva siirtyminen voi muuttaa seikkailun suorittamiseksi. Saarihyppelylläkin voi ottaa rennosti.  Kreikassa saaret jakautuvat saariryhmiin, joiden välillä matkustaminen on helppoa. Saariryhmältä toiselle siirtyminen voi olla vaikeampaa, muttei mahdotonta. Egeanmeren saariryhmiä ovat Dodekanesia (joihin kuuluu esim. Rodos), Kykladit (Santorini), Argo-Saroniset saaret (Hydra), Sporadit (Skiathos) ja Pohjoisen Egean saaret (Thassos). Lisäksi Kreikalla on Joonianmeren saaret (Korfu), sekä Kreeta ja Evia. Järkevintä on edetä joko pisteestä A pisteeseen B tai tehdä ympyrämäinen kierros. Itse olen joutunut menemään myös edestakaisin saarten väliä koska ensimmäisellä hyppelylläni halusin ehdottomasti Karpathokselle. Jotkut saaret toimivat…

  • KREIKAN SAARIHYPPELY: vinkit ensikertalaiselle

    Haaveiletko sinäkin Kreikan saarihyppelystä, mutta et tiedä mistä aloittaa suunnittelu? Kokosin sinulle parhaat vinkit siitä, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon. Lisäksi kerron miten itse homman toteutan. Merta kohti! Kun ensimmäistä kertaa saarihyppelin syksyllä 2013, löysin niin halvan (50e) menolennon Rodokselle, että se oli pakko ostaa. Silloin koko saarihyppelyni sai alkunsa tuosta TUI:n lennosta. Aloin tutkimaan lähisaaria ja valitsin sijainniltaan järkevimmät ja toisaalta mielenkiintoisimmat saaret. Sen jälkeen selvitin miten saarelta toiselle pääsee. Jäin kerrasta koukkuun ja nyt saarihyppelyjä on takana neljä ja viides tulossa. Mistä aloittaa? Muiden hyppelyideni reitit ovat määräytyneet sekä halpojen lentojen mukaan, että sen, minne on ollut pakko päästä keinoja kaihtamatta. Jos ei tiedä, mitä tarkalleen haluaa, kannattaa ostaa…

  • Köpis on kiva ja kompakti

    Köpis on viikonloppukohteeksi oikein passeli paikka. Se on sopivan pieni, tarpeeksi eläväinen, pikkaisen boheemi ja sinne on edullista ja helppoa matkustaa. Meidän äitienpäiväviikonloppu Köpiksessä oli tosi kiva. Tavataan Köpiksessä! Meillä on ollut jo pari vuotta haaveena äiti-tytärmatka yhdessä siskojeni kanssa. Äiti toivoi pääsevänsä Pariisiin, mutta lennot sinne olivat helatorstain viikonloppuna niin tolkuttoman kalliita, että päädyimme Köpikseen. Ja hyvä niin! Köpis on kiva ja kompakti ja sopii siksi myös kahdeksankymppiselle äidillemme. Koska kaksi siskoani asuvat ulkomailla, näemme harvoin koko porukalla. Köpis oli meille kaikille helppo kohde, koska sinne on lyhyt lentomatka niin Suomesta, Norjasta kuin Islannista. Suosittelen tällaista viikonloppua sukulaisvisiiteille, se tuo tapaamiseen ihan erilaisen tunnelman, kun nähdäänkin jossain muualla, kuin…

  • Sinisen meren Amorgos

    Tähänkö me nyt kuollaan kaikki, oli ajatukseni Skopelitis-laivan kyydissä, kun kova tuuli heitteli pientä laivaa korkeassa aallokossa. Laivan keula nousi ja laski tasaisin väliajoin, kunnes suuren aallon kohdalla se suorastaan putosi tyhjyyteen. Vatsanpohjassa kouraisi kuin vuoristoradassa. Vesimassan jysähtäminen laivan kylkiä vasten aiheutti valtavan pamauksen ja olin varma, että laiva hajoaa kappaleiksi ja uppoamme siihen paikkaan.  Merimatka Koufonissilta Amorgokselle oli kammottava. Olin ajatellut kirjoittaa blogia, lukea kirjaa, syödä eväitä. Eipä tullut mieleenkään! Järjetön keinuminen ja uppoamisen ajattelu osoittautui kuitenkin pienemmäksi murheeksi kuin oksennuksen haju, joka pian levisi pieneen, umpinaiseen tilaan. Ei puhettakaan, että kannelle, raikkaaseen ilmaan olisi voinut mennä, liian vaarallista. Pahaa oloa helpottaakseni kuuntelin Suomimusaa napit korvilla. ”Isä olen täällä…

  • Hurtigruten – keväällä vai syksyllä?

    Rakastatko valkoisia lumihuippuisia vuoria vai ovatko vihreät niityt enemmän mieleesi? Kumpi on houkuttelevampi, kevään öinen valo vai tumman taivaan revontulet? Kaikkea tätä ja paljon muuta voit kokea Hurtigrutenin risteilyllä. Mutta milloin on oikea aika mennä, riippuu siitä mistä itse pidät. Palasin juuri neljänneltä Hurtigrutenin risteilyltä, joka tällä kertaa osui lokakuun loppuun. Syyskuun alun risteilyllä  pohjoisessa Kirkkoniemessä ja Hammerfestissä ei ollut ruskasta vielä tietoakaan ja lämpötila oli +10 asteen hujakoilla. Nytkin, lokakuussa, puistojen nurmi oli vihreänä, vaikka nippa nappa oltiin plussan puolella ja lehtiä oli enemmän puissa kuin Helsingissä! Golfvirta lämmittää Norjan rannikkoa hyvinkin pohjoiseen asti. Etelässä tilanne oli lähes sama, lämpöä viitisen astetta ja syksyn tuoksu ilmassa. Valohoitoa vai revontulia? Keväällä,…